Lastenvalvoja

Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat ja vahvistaa sopimukset lapsen elatuksesta sekä huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Yhteystiedot:

Raija Saarenpää

puh. 044 4793281

puhelintunti klo 12-13.30

Isyysasiat

Kun vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, on lapsen isyys vahvistettava. Lapsen isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai syntymän jälkeen kotipaikkakunnan lastenvalvojan luona.

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on isyyden tunnustaminen mahdollista jo raskausaikana neuvolassa. Tämä on mahdollista, silloin kun isyys on selvä, esimerkiksi kun vanhemmat asuvat avoliitossa. Samalla vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Jos isyys on tunnustettu ennakollisesti, ei lastenvalvojan luona tarvitse enää erikseen käydä.

Isyyden ennakollinen tunnustaminen on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, tekemällä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Ilmoituksen voi antaa tunnustaja, äiti tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä. Peruuttamisen johdosta tunnustaminen on vaikutukseton ja lastenvalvoja selvittää isyyden normaalisti lapsen syntymän jälkeen.

Kun 30 päivän odotusaika on kulunut, lähetetään tunnustamisasiakirjat maistraattiin, jossa isyys vahvistetaan ja isän tiedot rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Määräaikaa ei voida lyhentää.

Isyyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin saatuaan ilmoituksen lapsen syntymästä väestörekisterinpitäjältä.

Isyyden tunnustamista varten on sekä äidin että isän tultava lastenvalvojan luokse. Molempien vanhempien tulee tunnustamisen yhteydessä todistaa henkilöllisyytensä.Tapaamisella laaditut tunnustamisasiakirjat toimitetaan maistraattiin, joka lopulta vahvistaa isyyden.

Epäselvissä tilanteissa isyys on mahdollista varmistaa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla, jotka tehdään lastenvalvojan vastaanotolla. Tutkimusta varten tutkittavat ottavat itse omat sivelynäytteensä posken sisäpinnasta lastenvalvojan ohjeistuksella ja valvonnassa. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja tutkimustulos tulee lastenvalvojalle. Tutkimus vaatii näytteen äidistä, lapsesta ja miehestä/miehistä.

Mikäli lapsen isä ei vapaaehtoisesti tunnusta lasta, isyys voidaan vahvistaa oikeusteitse. Lastenvalvoja huolehtii kanteen ajamisesta käräjäoikeudessa. Lapselle voidaan maksaa ns. ei korvattavaa elatustukea isyyden selvittämisen ajalta. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos isyyttä ei lainkaan vahvisteta. Elatustukea haetaan Kelalta.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämättä on luovuttu vuoden 2016 alussa. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset:

  • Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen vahvistaminen

  • Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen

  • Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen

  • Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena

  • Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta

Huolto- ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Käytännössä lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevia asioita, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen asuinpaikan muuttamiseen, passin myöntämiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, nimen tai uskonnon muuttamiseen ja koulusta sekä lapsen varojen käyttöä koskeviin päätöksiin.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huolto järjestetään.

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen.

Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä pyydetään tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin pyytää yleensä selvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija- apua.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai uudella tuomioistuimen päätöksellä.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapsen oikeuden tavata molempia vanhempiaan, jos nämä eivät asu yhdessä. Lapselle on tärkeää, että hänellä on pysyvät suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan. Lapsen kanssa asuvan tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Vanhemmat voivat sopia tapaamiskysymyksistä keskenään suullisesti tai tehdä kirjallisen sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja laajuudesta kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi.

Tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista vastaa pääsääntöisesti tapaava vanhempi tai vanhemmat voivat sopia kustannusten jakamista keskenään.

Lapsen elatus

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhemmat asuvat erillään, kannattaa vanhempien muualla asuvan vanhemman elatusvastuu virallistaa lastenvalvojan luona tehtävällä elatussopimuksella. Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta.

Elatusavun määrä riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä siten, että korkeampi elatusvastuu kuuluu paremmassa taloudellisessa asemassa olevalle vanhemmalle. Elatusavun määrään voi vaikuttaa myös vanhemman muu elatusvastuu.Oikeusministeriö on antanut ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje on suuntaa antava ja se on laadittu tavanomaisiin elatustilanteisiin.(Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriö).

Lapselle voidaan maksaa elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun suorittamisen tai elatusapua ei ole vahvistettu suoritettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai elatusavun määrä on edellä mainitusta syystä vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Elatustukiasiat hoitaa Kela. (www.kela.fi )

Linkkejä

Laki lapsen elatuksesta

Koulutusavustus yli 18-vuotiaalle

Vanhemman ensisijainen elatusvastuu päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lain mukaan lapsella on kuitenkin 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulunkäynnin (esim. lukion) perusteella koulutusavustusta vanhemmalta, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi vanhemman taloudellisen tilanteen perusteella. Myös koulutusavustuksesta voi tehdä lastenvalvojan luona sopimuksen.

  • Oulaisten kaupunki - Oulaistenkatu 12 (PL 22), 86300 Oulainen - puh./vaihde: (08) 47931 (klo 9-11 ja 12-15), e-mail: kaupunki(at)oulainen.fi