4. Yhteistyö ja tuki

Yhteistyö ja tuki

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Lukiossa on vanhempaintoimikunta, jonka nimeää sivistyslautakunta lukuvuodeksi kerrallaan. Siinä on edustajat (2) eri ikäluokkien vanhemmista heidän esityksestään. Toimikunnan tehtävänä on antaa lausuntoja lukion kehittämiseen liittyvistä asioista ja esittää lukuvuosittain toteutettava kodin ja koulun yhteistyön työsuunnitelma. Nimetyn jäsenen toimikausi olisi 3 vuotta.

Koulun, huoltajien ja opiskelijoiden yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Tapaamiset järjestetään alla olevan aikatulun ja teemojen mukaisesti.

Ajankohta	Muoto	Tarkoitus	Vastuuhenkilö
Edeltävä kevät	vanhempainilta	Lukion esittely	rehtori
1. syksy	vanhempainilta	Opintojen alku ja seuranta	ryhmänohjaajat
1. kevät	perhetapaaminen	2. vuoden suunnittelu	ryhmänohjaajat
2. syksy	perhetapaaminen	toteutuman seuranta ja 2. vuoden suunnittelun tarkistus	ryhmänohjaajat
2. talvi	vanhat tanssit tapahtuma	yhteistyö perheessä	liikunnan ja musiikin opettajat
2. kevät	vanhempainilta	3. vuoden suunnittelu ja yo-kirjoitukset	ro, opo ja rehtori
3. syksy	vanhempainilta	lukion päättyminen	ro, opo ja rehtori
3. talvi	penkkarit	perheen ja koulun yhteistyö	ro, rehtori
3. kevät	ylioppilasjuhla	tavoitteen saavuttamisen arvostaminen	rehtori

4.2 Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden. Ohjaus toteututetaan siten, että se tukee opiskelijaa laajan yleissivistyksen hankkimisessa.Sitä toteutetaan ohjaussuunnitelma mukaisesti. Ohjaussuunnitelma koostuu vuosittain tarkistettavasta työnjakotaulukosta, ohjaussuunnitelman vuosisuunnitelmasta ( vuosikello) ja lukion työsuunnitelmasta.Ohjauksen työnjako selviää vuosittain täydennettävästä liitteestä. Työsuunnitelmaan merkitään oppilaiden hyvinvointia lisäävät tapahtumat, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, yhteistyö työelämän- ja oppilaitosten kanssa sekä säännölliset monialaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoukset. Lukion ohjaussuunnitelma pyritään pitämään elävänä. Näin ilmeneviin kehityshaasteisiin voidaan reagoida nopeasti.

Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa. Opiskelu- ja tiedonhankintataitoja opetetaan tukikursseilla.Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Hän laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman Wilmaan. Se pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto ja urasuunnitelman. Ohjaus tukee opiskelijaa tekemään itselleen mielekkäitä valintoja, tukee opiskelun sujumista ja ohjaa saattamaan opiskelunsa loppuu tehtyjen suunnitelmien puitteissa. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Realististen tavoitteiden asettaminen edistää elämänhallintataitoja ja urasuunnitteluvalmiuksia. Ohjausta järjestetään kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Ohjausta annetaan koko lukio-opiskelun ajan.

Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa.

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Lukio-opintojen nivelvaiheessa siirtotiedon välittymisestä vastaavat oppilaanohjaajat ja opinto-ohjaajat. Aloittaville opiskelijoille järjestetään LUKI-testi. Testien tulosten perusteella suunnitellaan mahdolliset tarvittavat tukitoimet opiskeluajaksi ja ylioppilastutkintoa varten. Opiskelun tukemisen mahdollisuuksista tiedotetaan ja keskustellaan vanhempaintapaamisissa, opinto-oppaassa ja Wilman tiedotteissa.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin.Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tukea tarjotaan opintojen alussa perehdytyskursseina ja loppuvaiheessa kertauskursseina. Kurssien opiskelun aikaista tukea voi opettaja tarjota kurssin tuntien toteuksen aikana mm. eriyttämällä tai pedagogisilla ratkaisuilla. Ellei kurssin tuntien puitteissa annettava tuki riitä, laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen suunnitelma HOPS. Silloin opiskelun etenemistä voidaan tukea tilapäisesti antamalla tukiopetusta. Aloite tukiopetuksesta voi tulla opiskelijalta tai aineenopettajalta. Vähäiset, tilapäiset ja kustannuksia aiheuttavat tukitoimet päättää ns. pedagoginen työryhmä, johon kuuluu kyseinen opettaja, ryhmänohjaaja, opo ja rehtori. Seurantavastuu näistä tukitoimista on kurssin opettajalla.

Laajemmista tukitoimista päätetään yksilökohtaisesti monialaisessa asiantuntijaryhmässä, jossa tuki suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä. Opiskeluhuoltokertomus kirjataan kansliatyönä. Päävastuu opiskeluhuollon tukitoimien vaikutusten arvioinnista on ryhmänohjaajalla ellei muuta työnjakoa ole sovittu opiskeluhuollon työryhmässä.

Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta.Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittavien lausuntojen hankinnassa.

Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja.

4.4 Opiskeluhuolto

4.4.1 Keskeiset periaatteet

Tässä suunnitelmassa määritellään palvelukokonaisuus, jolla tunnistetaan ja toteutetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla turvataan jokaiselle opiskelijalle opintosuunnitelman mukainen opintojen eteneminen.

Opiskelijoiden suoritusmääriä, läsnäoloa ja opintojen tasoa seurataan jaksoittain ns. pedagogisessa työryhmässä. Rehtori, opiskelunohjaaja ja ryhmänohjaaja tarkistavat ryhmittäin opiskelijoiden tilanteet ja palaverissa sovitaan opiskelijahuollon piiriin siirtyvät tapaukset. Ryhmä sopii vuosittain ns. puuttumiskynnykset ja niitä on kuvattu luvussa 6.2. Tarkistustilaisuuksissa voivat olla läsnä myös terveydenhoitaja ja kuraattori.

Opiskeluhuollon toimintasuunnitelmaa toteuttaa ja ylläpitää opiskeluhuoltoryhmä. Siihen kuuluvat aina rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja kuraattori. Ryhmän koollekutsuja on rehtori. Ryhmää täydennetään tapauskohtaisesti ryhmänohjaajilla ja asiantuntijoilla. Opiskeluhuoltoryhmä tarkkailee myös koko yhteisön hyvinvointia ja tekee tarvittaessa esitykset korjaavista toimenpiteistä. Ryhmä arvioi toimintaansa ja ohjeistusta 2 kertaa lukuvuodessa ja raportoi toimista kaupungin ohjausryhmälle.

Ryhmä laatii aikataulutetun toimintasuunnitelman lukion työsuunnitelmaan. Siinä sovitaan lukuvuoden painopistealueet ja varataan ajankohdat ryhmän kokouksille ja yksilötapaamisille.

4.4.1.1 Yhteisöllinen opiskelijahuolto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukitoimet on kirjattu 6/2012 hyväksyttyyn (perusturvaltk) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Kiusaamisen ja häirinnän selvittämiseen käytettävä malli on sama kuin yläkoululla ja esitetty kohdassa 4.4.2. Opettajat suhtautuvat kaikkiin tapauksiin vakavasti ja tuovat ne mallin mukaiseen käsittelyyn. Opiskelijoiden tutor-ryhmä antaa ensikäden ohjausta ja tukea lukion alkuvaiheessa järjestämällä yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä edistäviä tapahtumia. Ne ylläpitävät koulun hyvää yhteishenkeä.

Välitunneille järjestetään viihtyvyyttä ja yhdessä toimimista lisääviä toimintamahdollisuuksia. Koulun sopivan pieni koko auttaa samanhenkisyyttä ja turvallista ilmapiiriä, jota hyvällä auktoriteetilla mutta auttavalla ja ymmärtävällä asenteella työskentelevät opettajat ylläpitävät.

Opinto-oppaassa annetaan ohjeita yleisimpiin pulmatilanteisiin.

Puuttumiskynnyksinä voivat toimia esim. seuraavat:1) keskimäärin alle 5 kurssin suoritusta jaksossa 2) yli 20 poissaolotuntia jaksossa 3) arvosanojen laskeva trendi. Jokaisen jakson jälkeen ryhmänohjaaja arvioi opiskelijoiden tilanteen kehitystä. Suoritettu kurssimäärä tarkistetaan kolme kertaa vuodessa. Se tehdään 1., 3. ja 5. jakson jälkeen.
Lukion terveystiedon opettaja ja terveydenhoitaja tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja esiin nousevista terveyteen liittyvistä ongelmista ja haasteista säännöllisesti. Näin ollen voidaan tarvittaessa reagoida sopivin toimenpitein esiin nouseviin asioihin. Opiskelijan luvalla perusopetuksen opinto-ohjaaja voi välittää siirtotietoa.
Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin liityvät toimenpiteet on kuvattu Koulun kriisioppaassa (hyväksytty siv.ltk 5/2013) sekä vuosittain tarkistettavassa lukion Turvallisuussuunnitelmassa.

4.4.1.2 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Jokaisella lukion työntekijällä on Oppilas- ja opiskelijahuoltolain §16 mukaan mahdollisuus opiskelijan psyykkisten, sosiaalisten tai opiskeluvaikeuksien puheeksi ottamiseen.
§16 Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Jokainen ammatillisessa tehtävässä toimiva, joka on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijalle/opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tarpeen havaittuaan ryhmän ohjaaja sopii tarvittavista toimenpiteistä opiskelijan kanssa. Tarvittaessa ryhmänohjaaja kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän ja sopii sinne kutsuttavista henkilöistä opiskelijan/huoltajan kanssa, pyytää häneltä/heiltä kirjallisen suostumuksen asian käsittelyyn ja kirjaa asiantuntijaryhmässä sovitut toimenpiteet.

Kuraattorin ja terveydenhoitajan luo voi mennä ilman kutsua tai ohjausta. Keskinäinen toiminta ja jatkotoimet on kuvattu erillisessä liitteessä.

4.4.2 Opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

On esitetty kohdassa 4.4.1 keskeiset periaatteet ja liittyy asiakirjoihin
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12. 2013
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (perusturvaltk)
Kriisiopas (sivistysltk)
Lukion turvallisuussuunnitelma (lukion opettajakunta)

Liitteet

KOULUKIUSAAMISEN TOIMINTAMALLI Välittömästi havaittu kiusaamistilanne
- lyhyt palaveri, jossa selvitetään mitä on tapahtunut; tilanteen mukaan opiskelijat joko yhdessä tai erikseen
- paikalla tilanteen mukaan rehtori, opettaja, kiusattu, kiusaaja, kuraattori / terveydenhoitaja.; aina kuitenkin vähintään kaksi aikuista; tapahtumat kirjataan lomakkeelle- tieto tapahtuneesta ryhmänohjaajalle, vanhemmille (sovitaan aina kuka ottaa yhteyttä kotiin), kuraattorille /jos ei paikalla)
- sovitaan seuranta-aika ( ); sama henkilö ottaa kotiin yhteyttä
- jos asia kunnossa, jatkotoimenpiteitä ei tarvita
Aikaisemmin tapahtunut, tietoon tullut kiusaaminen
- kiusattu ja ryhmänohjaaja keskustelevat; otetaan yhteys kotiin
- kiusaaja ja ryhmänohjaaja keskustelevat; otetaan yhteys kotiin
- tapahtuma kirjataan lomakkeelle; tiedotetaan kuraattorille
- sovitaan kiusaamisen lopettamisesta ja seuranta-ajasta ( )
- seuranta-ajan jälkeen palaute molempien vanhemmille joka tapauksessa
- jos asia on kunnossa, jatkotoimenpiteitä ei tarvita

JATKOTOIMENPITEET (Iso palaveri)
- paikalle kutsutaan rehtori, kuraattori / terveydenhoitaja, ryhmänohjaaja, kiusaaja, kiusattu, molempien vanhemmat
- kiusaamisesta keskustellaan ja sovitaan sen lopettamisesta, samoin seuranta-ajasta (esim. 2-3 vk)
- mikäli kiusaaminen jatkuu, seuranta-ajan jälkeen järjestetään uusi palaveri, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä
Jatkotoimenpiteet
- jos kiusaaminen jatkuu, asia siirtyy sosiaalitoimelle, poliisille, terveydenhuoltoon (esim. Perheneuvola, Tuuma)

Puuttumisohjeet uhkatekijöiden aiheuttamalle opetuksen ja opiskelun häiriintymiselle

Tapaturmat, äkilliset sairastumiset (Jokaisella jatkuva valvonta)
Ilmoita välittömästi rehtorille, kansliaan ja anna ensiapua. Hälytä 112 numerosta tarvittaessa ambulanssi.
2. Tulipalo, räjähdys, ilkivalta (Jokaisella jatkuva valvonta)
Hälytä talonmies (1775) , vahtimestari (1328) ja rehtori (311). Tarvittaessa numerosta 112 palokunta ja poliisi. Opiskelijat siirretään turva-alueelle pois välittömästä läheisyydestä.
Järjestetään vaihtoehtoiset tilat opiskelulle.
3. Kemikaali- ja kaasuonnettomuus (Jokaisella jatkuva valvonta tai viranomaiset tiedottavat)
Hälytä rehtori ja tarvittaessa palokunta (112). Toimitaan saatavien ohjeiden mukaan.
4. Radioaktiivisuus (Viranomaiset tiedottavat)
Opiskelijat menevät/jäävät kotiin. Siirrytään itsenäiseen opiskeluun.
5. Opettajan sairastuminen / puuttuminen (Jokaisella jatkuva valvonta)
Yhteys otettava rehtoriin ja opiskelijoille järjestetään itsenäistä opiskelua, kunnes saadaan sijainen. Opiskelijoiden menettely on selvitetty järjestyssäännöissä.
Opiskelijaa koskevat uhkatekijät
6. Opiskelijan sairastuminen (Opiskelija itse tiedottaa)
Annetaan ohjeet itsenäiseen opiskeluun ja opiskelijan tervehdyttyä autetaan tukiopetuksen avulla. Lyhytaikainen (1-3 pv)sairaus ei aiheuta koulun taholta toimenpiteitä.
Jos sairaudesta johtuvia poissaoloja on jatkuvasti paljon, niin sovitaan terveydenhoitajan kanssa tarvittavien tutkimusten aloittamisesta.
7. Opiskelijan luvallinen poissaolo (Ryhmänohjaajan tai rehtorin luvalla, opiskelija itse tiedottaa)
Opiskelija on vastuussa asioiden itsenäisestä opiskelusta. Hänen velvollisuutena on sopia opettajan kanssa opiskeltavat asiat.
8. Opiskelijan pinnaus (Kurssin opettajalla jatkuva valvonta, ryhmänohjaaja jaksoittain)
Jos yhden jakson poissaolomäärä on yli 20 h tai jaksoissa on jatkuvasti poissaoloja yli 14 tuntia, niin ryhmänohjaaja tarkistaa poissaolojen aiheellisuuden ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet asian saattamiseksi kuntoon. Opiskelijan ollessa kurssilta 3. kerran poissa syytä ilmoittamatta ryhmänohjaaja tiedon saatuaan välittömästi ottaa yhteyden opiskelijaan tai tarvittaessa huoltajaan/omaisiin.
Jos mahdollista, niin kurssin opettaja puuttuu asiaan keskustellen opiskelijan kanssa mahdollisimman pian. Pinnauksen jatkuessa opettaja tiedottaa ja jättää asian ryhmänohjaajalle.
Ryhmänohjaaja sopii menettelystä tarvittaessa opon kanssa. Tässä vaiheessa ollaan viimeistään yhteydessä vanhempiin.
Tarvittaessa järjestetään koululle tapaaminen (opiskelija, vanhemmat, opo, ryhmänohjaaja ja rehtori), jossa sovitaan opiskelusta ja sen seurannasta.
Jos poissaolot johtuvat motivaatio-ongelmista, etsitään niihin ratkaisua pitemmällä aikavälillä ( 1-2 kk). Tällöin seurantavastuu siirtyy opinto-ohjaajalle.
9. Opintojen heikkenevä taso (Jaksoittain ryhmänohjaaja seuraa keskiarvon kehitystä)
Tason lasku johtaa yleensä etenemisesteeseen ja opiskelun keskeytymiseen. Kurssivalinnoista johtuen taso voi vaihdella. Jos keskiarvo laskee yli 0,5 numeroa tai keskiarvo on alle 6,0 ryhmänohjaaja tarkistaa asian opiskelijan jaksoarvostelusta.
Ryhmänohjaaja puuttuu asiaan ja päättää yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa jatkotoimista.
Jos opiskelu kuormittaa liikaa, niin vaihdetaan tasoa ja/tai vähennetään jaksojen kurssimääriä.
10. Tupakka, alkoholi ja huumeet sekä lääkkeiden väärinkäyttö (Jokaisella jatkuva valvonta)
Tämän kohdan mukaiset toimet on kirjattava päätöksinä, koska niillä voi olla juridista merkitystä. Toimenpiteestä on merkittävä päivämäärä kellonaika ja henkilö, johon se kohdistuu sekä itse toimenpide.

Tupakointi koulun alueella on rajattu järjestyssäännöissä. Alueella tupakoivia pyydetään lopettamaan tai poistumaan alueelta. Ongelman toistuessa ilmoitetaan poliisille.
11. Päihteiden alaisena ei saa olla koulussa eikä niitä saa tuoda kouluun. Päihtymystilan ollessa selvä, tehdään alle 18-vuotiaasta lastensuojeluilmoitus. (044-4793 281) Päihtynyt toimitetaan kotiin tai vakavassa tapauksessa terveyskeskukseen. Terveydenhoitaja voi auttaa tapauksen käsittelyssä.
Huumeiden käytön epäilystä on tiedotettava rehtoria. Asiasta rehtori keskustelee välittömästi epäillyn kanssa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä terveydenhoitajaan. (044-4793446) Alle 18 vuotiaista ollaan yhteydessä vanhempiin, jos epäily on aiheellinen. Ellei vanhempia tavoiteta, ollaan yhteydessä sosiaalitoimeen (044-4793 281).
Jos henkilöllä on huumausaineita hallussa, niin otetaan yhteyttä poliisiin.( (10022)
Jatkotoimista ja tiedottamisesta koulun sisällä sovitaan aina opiskelijan ja alle 18 vuotiaan tapauksessa huoltajien kanssa.
12. Väsymystila
Väsymystila voi aiheuttaa poissaoloja ja huonoa koulumenestystä. Tilanteen taustalla voi olla myös psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia, joihin opiskelija tarvitsee apua.
Kurssien opettajat kertovat havainnoistaan ryhmänohjaajalle. Jos opiskelijalla on jatkuvaa väsymystä ja poissaoloja, sopii ryhmänohjaaja jatkosta terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja arvioi tilanteen ja huolehtii jatkotoimenpiteistä. Muutoin ryhmänohjaaja yhteistyössä huoltajien kanssa etsii ratkaisun ongelmaan.

Ohjeet opiskelijoille: Ratkaisuja ongelmiin – toimi näin

Ryhmänohjaaja ei tavoita Sinua puhelimella, sillä numerosi ei toimi. Ilmoita aina heti, jos numerosi vaihtuu. Käy säännöllisesti Wilmassa, jossa opettajat lähettävät opiskelijoille viestejä ja Sinä voit myös lähettää viestejä. Harjoittele muutenkin Wilman käyttöä.

Minulla on tarve muuttaa opinto-ohjelmaani. Ota yhteys aineenopettajaan ja opinto-ohjaajaan. Huomaa, että muutosten myötä myös kokonaiskurssimääräsi voi muuttua. Pidä huoli, että kokonaiskurssimäärän minimi 75 tulee täyteen lukioaikana. Muuten et saa lukion päästötodistusta.

Kurssiarvosanaksi tulee neljä (hylätty) tai K. Mene uusintakuulusteluun ja ilmoittaudu kuulusteluun Wilmassa. Oppiaineen kahdesta ensimmäisestä kurssista et voi saada nelosta, vaan Sinun on korotettava hylätty arvosana ja tehtävä kurssista rästiin jääneet tehtävät.

Haluaisin suorittaa tietyt kurssit, mutta ne menevät päällekkäin kurssitarjottimessa. Ota yhteys rehtoriin tai opinto-ohjaajaan. Toisen kurssin voit siirtää eri ajankohtaan tai sitten suorittaa tenttimällä. Sovi tentistä opettajan kanssa henkilökohtaisesti.

Miten saan 75 kurssia täyteen (lukion päästötodistuksen ehto)? Seuraa säännöllisesti kurssikertymääsi ensimmäisestä jaksoarvostelusta lähtien. Huomaa, että opiskelun edetessä valintamahdollisuutesi koko ajan vähenevät. Ole erityisen tarkka, kun jätät kursseja pois. Suunnittele huolella, mitä otat pois jättämäsi kurssin tilalle, ettei opiskeluohjelmastasi tule sirpaleinen.

Jatko-opintojen ja ylioppilastutkinnon kannalta ei ole hyvä, jos Sinulla on niitä ja näitä kursseja, vaan kokonaisuuksia esim. matemaattisia kursseja, luonnontieteellisiä tai humanistisia kursseja. Älä unohda myöskään taito- ja taideaineita. Neuvottele opinto-ohjaajan kanssa.

Olen sairastunut enkä voi lähteä kouluun. Ota välittömästi yhteyttä ryhmänohjaajaasi. Sairauden jatkuessa ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, lääkäriin tai kuraattoriin. Kysy läksyt kaverilta.

Liian raskaan opiskeluohjelman vuoksi uupumus uhkaa opiskeluasi. Neuvottele opinto-ohjaajan kanssa ohjelmasi keventämisestä esim. opiskeluaikaa pidentämällä.

Milloin ilmoittaudun ylioppilaskirjoituksiin? Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ilmoittautumiset tapahtuvat Wilmassa. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudut marraskuun puolivälissä ja syksyn kirjoituksiin touko- kesäkuun vaihteessa. Koulu tiedottaa tarkat päivämäärät. Seuraa tiedotuksia! Huomaa, että ilmoittautumisesi täytyy tarkistaa ja se tapahtuu kansliassa.

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

Opiskelijan syyllistyessä järjestyssääntöjen vastaiseen toimintaan tai vilppiin on ensisijaisena keinona asiallinen keskustelu tilanteesta. Puuttuminen kuuluu jokaisen henkilön velvollisuuksiin ja ongelma on pikimmiten tuotava rehtorin tietoon.

Jos teko on toistuva ja siinä määrin vakava, että siitä todennäköisesti seuraa rangaistus, tulee opiskelijaa kuulla todistajan läsnäollessa. Tilaisuuden järjestää rehtori. Menettelyssä noudatetaan lukiolain, -asetuksen ja yleisen kuulemismenettelyn ohjetta ja rankaisuja.

Mikäli väärä toiminta on yleisen turvallisuuden tai rikoslain mukaan tuomittavaa, pyydetään virka-apua poliisilta.

Menettely tiedotetaan opiskelijoille opinto-oppaassa ja käydään huolella läpi, jotta tapauksilta vältytään. Rankaisuihin johtaneet tapaukset käsitellään opiskelijahuollon työryhmässä.

Opettajalla on oikeus poistaa luokasta opetusta häiritsevä opiskelija. Tapaus kirjataan Wilmaan.

4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa opiskelijoiden kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Oulaisten lukiossa kunnioitetaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Oman kielen arvostamisen lisäksi vahvistetaan opiskelijoiden kielellistä tietoisuutta ja ohjataan opiskelijoita arvostamaan monikielisyyttä. Lukio-opiskelussa tuetaan monikielistä ja -kulttuurillista kanssakäymistä kansainvälisyys- ja taideopintojen sekä vaihto-opiskeluohjelmien avulla.

Lukion opetuskielenä on suomi. Muita kieliä voidaan käyttää oppiainerajat ylittävissä kurssien toteuksessa tarkoituksen mukaisuus huomioiden. Toteuksesta päätetään vuosittaisen työsuunnitelman yhteydessä. Oman äidinkielen mukainen opetus järjestetään vain yhteistyössä muiden lukioiden kanssa, mikäli opiskelijoita on yhteisesti sovittu vähimmäismäärä.

Vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistä lukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Tarvittaessa heille laaditaan HOPS.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen kursseja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.