Sotainvalidien palvelut

Valtiokonttori korvaa sotilasvammalain nojalla kunnille ja kuntayhtymille eräitä sotainvalideille järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Sotilasvammalainsäädännön tarkoituksena on turvata invalidien tarvitsemien palvelujen saatavuus riippumatta kunnan tai kuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta. Palvelujen antamisessa noudatetaan tarveharkintaa.

Sotainvalideille annettavat maksuttomat palvelut: 

• kotipalvelut: kodinhoitoapu ja tukipalvelut (kuten ateria-, turvapuhelin-, siivous-, kylvetys-, vaatehuolto-, kuljetus- ja saattajapalvelut, sosiaalisen kanssakäymisen palvelut ja päiväkeskustoiminta)
• omaishoidon tuki
• asumispalvelut (esim. palvelutalossa)
• kuntouttava lyhytaikainen laitoshoito
• pitkäaikainen laitoshoito esim. vanhainkodeissa

Korvattavia terveydenhuollon palveluja ovat:

• terveydenhuoltolain nojalla järjestetty koti-, päivä- ja yösairaanhoito sekä kotisairaalahoito ja lääkinnällinen kuntoutus
• sairaansijalla annettu ympärivuorokautinen lyhytaikainen hoito, jos hoidon pääasiallisena tarkoituksena on kuntouttaminen
• pitkäaikainen laitoshoito (ympärivuorokautinen hoito, josta voitaisiin periä potilaan maksukyvyn mukainen maksu)

Avopalveluiden saaminen ei edellytä invalidin tulojen selvittämistä, vaan ratkaisevaa on palvelujen tarve. 

Valtion korvaamiin avopalveluihin oikeutetut ovat sotilasvammalain piiriin kuuluvat vahingoittuneet tai sairastuneet, joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 15 %. Etu laajenee 1.1.2017 alkaen koskemaan myös henkilöitä, jotka ovat vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoittuneet tai sairastuneet ja joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %.

Vähintään 20 %:n invalidille korvataan kunnan järjestämä laitoshoito.