✨ Oulu2026 – Euroopan kulttuuripääkaupunki, official programme
Tämä näyttely käynnistää Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden Oulaisissa, Oulun virallisessa kumppanuuskunnassa.

Valokuvataiteilija Markku Joutsen esittelee uniikkeja käsintehtyjä bromiöljyvedoksia, ja kuvataiteilija Kai Ruohonen Ihmisenmuotoinen jälleenrakennussarja -teoksensa. Näyttely käsittelee ihmisyyttä, selviytymistä ja toivoa epävarmassa maailmassa.

Aukioloajat:
ke klo 16–20
to klo 10–14
pe klo 12–18
la klo 10–14
Tai ryhmille sopimuksen mukaan.

KUN TUULET EIVÄT TYYNTYNEETKÄÄN

Markku Joutsen, valokuvataiteilija: Uniikkeja käsintehtyjä bromiöljyvedoksia

Bromiöljyvedoksista koostuva teossarja kertoo ihmisestä jossain: menneessä, nykyisyydessä, tulevaisuudessa, omaa tilaa etsimässä.

Teokset ovat ajattomia ja universaaleja otoksia, jotka jättävät tilan mielikuvitukselle ja johdattavat katsojansa ajasta ja paikasta riippumattomaan maailmaan valokuvien ja maalausten rajapinnalle.

Teokset on saaneet inspiraation nykymaailman sumeudesta, ilmastonmuutoksesta, sodista ja kriiseistä. Kaaoksen keskellä ihmisellä on tahto selviytyä ja kohdistaa katseensa parempaan. Ihminen hakee yksin, kaksin ja yhdessä parempaa uutta paikkaa, tilaa, tulevaisuutta.

Bromiöljyvedostaminen oli tärkeä vedostusmuoto 1910-30 -luvuilla, jolloin valokuvataide alkoi kehittyä Suomessa. Tekniikka jäi helpompien ja nopeampien vedostustekniikoiden jalkoihin ja pikkuhiljaa unohduksiin.

Markku Joutsen on tätä nykyä yksi harvoista bromiöljyvedosten tekijöistä Suomessa. Hän on Valokuvataiteilijoiden liitto ry:n, Espoo Art:n ja KuumArt ry:n jäsen, jolla on ollut omia näyttelyitä vuodesta 2008.

Kai Ruohonen, kuvataiteilija: Ihmisenmuotoinen jälleenrakennussarja -palikasto

Ihmisenmuotoinen jälleenrakennussarja ® on luovuuteen ja oivaltamiseen perustuvan KO-KOO-MO -konseptin (www.ko-koo-mo.fi) keskiössä. Se kuvaa ihmistä ja inhimillistä infrastruktuuria; rakentuvana, rikkoutuvana ja jälleenrakentuvana muotona.

Kun tuulet eivät tyyntyneetkään -näyttelyssä ihmisenmuotoinen jälleenrakennussarja asettuu Markku Joutsenen bromiöljyvedosten kuvaamaan tilanteeseen, muodostamalla kelluvan sillan, kappaleen vailla kiinnekohtaa menneeseen ja tulevaan. Kelluva kappale on kuin ajopuu, joka keskittyy pysymään pinnalla ja antaa virran viedä sekä ajan kulua. Kelluva ja kiinnekohdaton silta ei ala mistään eikä se johda mihinkään. Kelluva silta on nyt ja tässä, säilöen rakennetta ja kantaen toivoa vastarannasta; jonne voi jälleenrakentaa uuden inhimillisen muodon, sillanpääaseman jatkuvuudelle.

Näyttelyn palikkarakenne linjaa ihmisen luonnosta lainaamaa Kultainen leikkaus -mittasuhteistoa. Rakenne käsittää kaksi puulajia, merantin ja tammen, luontaisissa väreissään; violetti meranti kuvaa merta ja ruskea tammi siinä kelluvaa ihmistä. Meri voi upottaa mutta se voi myös kantaa, meri voi olla uhka mutta se voi olla myös mahdollisuus. Violetti taivaanranta voi kuvata tihentyvää pimeyttä, mutta se voi kuvata myös pimeyden jälkeistä kajoa.

Kai Ruohonen on kuvataiteilija ja taidemuseoammattilainen (tuottaja), joka on työskennellyt puisten rakennuspalikoiden kanssa vuodesta 2006 lähtien; hän suhtautuu palikoilla rakentamiseen yhtenä kuvanveiston muotona.