Koulun historiaa

Jauhinkankaan koulu 100 vuotta-historiikki

Toukokuussa 1898 annettua piirijakoasetusta pidetään maamme ensimmäisenä kouluvelvollisuus- säännöksenä. Oulaisissa oli tällöin yksi kansakoulu kirkonkylällä. Asetuksen johdosta asetettiin valiokunta, joka ehdotti perustettavaksi neljä koulupiiriä: Matkanivan, Oulaisten kirkonkylän, Petäjäskosken ja Piipsjärven koulupiirit. Asetuksen mukaan jos koulun oppilasluku ylitti 50, tuli piiri jakaa ja perustaa uusi koulu, tai ottaa piiriin uusi opettaja. Koska kirkonkylän koulun oppilasmäärä nousi toistuvasti yli kyseisen määrän, kuntakokous määräsi v. 1909 kansakoulupiirin tarkastajan kirjeen johdosta toimikunnan valmistelemaan esitystä koulupiirin perustamiseksi joen eteläpuoliselle alueelle. Näin syntyi Oulaisten kylän eteläpiirin koulu, joka tunnetaan nimellä Jauhinkankaan koulu.

Rakennuksen paikaksi ostettiin talokas Frans Vikströmiltä 17/96 manttaalia Kankaan perintömaata 4000 markan hinnalla. Rakennustoimikuntaan valittiin J.A. Niemelä puheenjohtaja, J. P. Pikkarainen talouden- ja rahastonhoitaja, A. Manner, S. Pajala ja A. Huhtelin. Rakennustoimikunta päätti, että rakennetaan hirsikoulu, johon puut kaadetaan koulun omasta metsästä. Arkkitehti Yrjö Sadeniemeltä tilattiin kokoelma piirustuksia uutta koulurakennusta varten ja kutsuttiin läänin Talousseurasta rakennusmestari neuvottelemaan ”niistä muutoksista, joita säästämistä silmälläpitäen ja käytännöllisyyttä loukkaamatta voitaisiin piirustuksiin tehdä”.(Eli säästää osattiin jo 100v sitten) Rakennusurakka annettiin Juho Kontinkankaalle, kivijalan teki Nuuti Säily, tulisijat Joonas Niemelä, täytteiden panon Juho Niskala ja tilkitsemisen Mikko Ritola. Koulun vihkiäisiä vietettiin 12.10 1910 Uno Cygneuksen päivänä. Koulutyö oli kuitenkin aloitettu jo 30. syyskuuta.

Johtokunta, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi pohjoispiirin opettaja J.K. Oksa, valitsi ensimmäiseksi opettajaksi Aatto Havulinnan, ja tyttöjen käsityönopettajaksi Elin Ojamon. Opettajan palkkaan kuului asuntona kolme huonetta, keittiö, eteinen sekä tarpeelliset ulkohuoneet. Öljyvalaistus ja tarvittavat polttopuut, joista puolet sahattu 0,5m:n pituisiksi, laidunpaikka 2 lehmälle yhteislaitumella ja talviruuaksi 2400 kg heiniä, 1 ha peltoa, puolet oppilaiden koulumaksuista ja 200 mk rahapalkkaa. Koska oppilasmäärä oli jo ensimmäisenä syksynä yli 50, keskusteltiin apuopettajan palkkaamisesta, tai vaihtoehtoisesti voitaisiin neuvotella vanhempien kanssa voisiko osa lapsista käydä pohjoispiirin koulussa. Tätähän on tehty nykyäänkin. Apuopettajaksi palkattiin kevätlukukauden alusta Elli Havulinna. 1912 oppilaita tuli jo 63, tarvittiin edelleen apuopettaja, mutta kuntakokous ei halunnut sitä myöntää. Koulutarkastajan puututtua asiaan opettaja saatiin, ja tehtävään palkattiin Aili Tork (myöh. Siirilä). Johtajaopettajaksi valittiin Aatto Havulinnan jälkeen Vilho Siirilä.

Suuri oppilasmäärä aiheutti jatkuvasti ongelmia, ja 1919 päätettiin käynnistää koulun laajennus. Johtokunta päätti 14.11.1919 että rakennustyöt pannaan alulle. Rakennustoimikunta kokoontui 10.12.1919. Rakentamisen toteuttajaksi valittiin Toivo Paavola 20 500 mk:n hinnalla. 28.9.1920 rakennustoimikunta saattoi kokoontua valmiissa koulussa, ja pöytäkirjassa todettiin, että ”kaikkein ensiksi ryypättiin kahvit pullan kanssa ja otettiin yhteiskuva koulutalosta, rakennustoimikunnan jäsenistä ja rakentajista.”

Samassa kokouksessa johtokunta päätti, että koulutyö aloitetaan lokakuun 4. päivä. Uudesta koulusta saatiin iloita 7 kuukautta. Siirilöiden ilmoitettua lähtevänsä Jauhinkankaalta, johtokunta kokoontui toukokuun 8. päivän iltana 1921 ja valitsi opettajiksi Vilho ja Martta Törmälän. (Vilho Törmälä toiminut väliaikaisena jo edellisen vuoden) Seuraavana päivänä 9.5.1921 koulu paloi katolle lentäneen kipinän sytyttämänä maan tasalle.

Rakennustoimikunta, puheenjohtajana Juho Puska, kokoontui 18.5. ja asiasta keskusteltuaan päätti ehdottaa valtuustolle, että ”ruvettaisiin heti Jauhinkankaan uutta koulua rakentamaan, koska katsottiin ettei olisi mitään etua, vaan päinvastoin haittaa rakennustyön lykkäämisestä.” Uuden koulun rakennusurakka annettiin Heino Sorvistolle. Syyskuun 1.1921 todettiin, että kouluun ilmoittautui 130 oppilasta, ja pyydettiin valtuustoa palkkaamaan kolmas opettaja. Johtokunta julisti paikan väliaikaisesti haettavaksi ja valitsi opettajaksi Tilda Penttilän. Uuden koulun vihkiäiset pidettiin 13.11.1921, vain puolen vuoden kuluttua koulun palosta.

Välillä kolmas opettaja siirtyi pohjoispiirin kouluun. 1925 Jauhinkangas sai jälleen kolmannen opettajan.

10.6. 1935 koulu uhkasi taas palaa. 70 neliötä pärekattoa tuhoutui. Seuraavalla viikolla johtokunta päätti teettää kouluun peltikaton.

Syksyllä 1937 ensimmäiselle luokalle ilmoittautui 40 oppilasta, jolloin Jauhinkankaalle palkattiin neljäs opettaja. Väliaikainen alakoulu toimi Törmäperällä Janne Maunulan omistamassa Koskisen talossa 1937-39. Neljäs opettajan virka saatiin 1945, jolloin tehtävään valittu Iida von Rutenhjelm toimi tehtävässä vuoteen 1966 asti.

Talvisodan aikana koululla toimi Sotkamon kunnalliskoti. Jatkosodan aikana koulu toimi sotilaiden koulutuskeskuksena. Koska kirkonkylän koulu toimi sotilassairaalana, osa sen luokista opiskeli Jauhinkankaalla vuorottain Jauhinkankaan oppilaiden kanssa. Koulu toimi sota-aikana supistettuna. Yläkoulun luokat kävivät keväästä 1942 koulua vain kolmena päivänä viikossa. 4.5.1943 johtokunta pyysi kunnanvaltuustolta lisää opettajavoimia koulunjohtaja Armo Vaismaan viipyessä edelleen puolustusvoimain palveluksessa, koska vanhemmat ovat ilmaisseet tyytymättömyyttä tilanteeseen ja koulunpito osoittautunut ylivoimaiseksi yhdelle opettajalle. Irja Simojoki huolehti tähän aikaan yksin yläkoulun opetuksesta. Vuodeksi 1943-44 opettajaksi saatiinkin Lauri Peuralahti, joka valittiin sittemmin vakinaiseksi ja toimi opettajana v. 1961 asti. Syksyllä 1944 jouduttiin vuorolukuun, koska käytössä oli vain yksi luokkahuone. 10.2.1945 koulu otettiin kulkutautisairaalaksi, jolloin Jauhinkankaan oppilaat puolestaan kävivät koulua pohjoispiirin koulussa. Johtokunta vastusti asiaa, koska sotilaiden majoittumisen vuoksi koulutyö oli kärsinyt enemmän kuin muilla kouluilla Oulaisissa, eivätkä heikosti vaatetetut oppilaat voisi kulkea jopa 7 km:n matkaa kirkonkylän kouluun. Mutta vastustus ei auttanut. Sen vuoksi johtokunta anoi 15000 mk:n määrärahaa kyydityksiin, koska osalla oppilaista ei ole esim. kunnollisia jalkineita. Ellei kyyditystä myönnetä, joutuu osa oppilaista keskeyttämään koulunkäynnin. Lisäksi johtokunta anoi kansanhuoltolautakunnalta lisää kengänostolupia.

Sotavuosina sai alkunsa myös eräs suomalaisen koululaitoksen ylpeydenaihe, nimittäin kouluruokailu. Eduskunta sääti 1943 lain, jolla kunnat velvoitettiin vuoteen 1948 mennessä järjestämään kaikille oppilaille maksuttoman kouluruokailun. Jauhinkankaan koulun johtokunta päätti vuoden 1942 viimeisessä kokouksessa valtuutta taloudenhoitaja Jaakko Takalo-Eskolan tiedustelemaan, ja jos mahdollista hankkimaan, keittolan kalustoa sen varalle jos kunnanvaltuusto myöntää seuraavalle vuodelle määrärahaa keittolatoiminnan aloittamiseksi. Vuoden 1943 ensimmäisessä kokouksessa johtokunta julisti koulukeittolan hoitajan toimen haettavaksi. Seuraavassa kokouksessa keittäjäksi valittiin Aili Simojoki 500 mk:n kuukausipalkalla ja keittäminen päätettiin aloittaa tammikuun 27. päivä. Tosin tässä vaiheessa keitto ei vielä ollut kaikille maksutonta. En malta olla tässä yhteydessä sanomatta, että seuraavassa kokouksessa Jaakko Takalo-Eskolan jäätyä pois johtokunnasta hänen tilalleen johtokuntaan ja taloudenhoitajaksi valittiin Viljami Kortesalmi, joka oli minun pappani.

1950-luvulla koulu sujui edelliseen vuosikymmeneen verrattuna jokseenkin vakiintuneella tavalla. Tosin välillä jouduttiin käyttämään vuorolukua tilanpuutteen vuoksi. 1960-luvun alussa johtokunta kirjelmöi kunnanhallitukselle koulun heikosta kunnosta. Kirjelmän mukaan Jauhinkankaan oppilaat joutuvat vuodesta toiseen opiskelemaan puutteellisissa, jopa epäterveellisissä tiloissa. Siksi pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin uuden koulurakennuksen saamiseksi. Ja lupaus uudesta koulusta saatiin 20 vuoden kuluttua. Vuosi 1961 oli merkittävä vuosi kahdelle koulun pitkäaikaisimmalle opettajalle. Sinä vuonna eläkkeelle jäi Irja Simelius, myöhemmin Simojoki, joka oli toiminut koulussa opettajana peräti 36 vuotta 1925-61, ollen koulun historian pitkäaikaisin opettaja tähän asti. Koulun johtaja Peuralahti siirtyi eläkkeelle samoin 1961 ja paikalle valittiin Jorma Kangas, joka toimi koulun johtajana kokonaiset 34 vuotta.

Ikäluokkien pieneneminen ja rakennemuutos käänsi oppilasmäärän jyrkkään laskuun kaikkialla, mutta Oulaisissa lasku oli erityisen voimakas. Jauhinkankaalla oli 60-l:n alussa oppilaita 133, josta oppilasmäärä väheni vuoteen 1973 mennessä 40:een. Samalla koulu oli menettänyt myös neljännen opettajan ja toimi 3-opettajaisena. 1974 tapahtui merkittävä muutos koulumaailmassa. Oulaisissa siirryttiin peruskouluun. Näin koulun uudeksi nimeksi tuli Jauhinkankaan ala-aste. Koulujen lakkauttamisten myötä oppilasmäärä nousi syksyllä -74 80 oppilaaseen, jolloin kouluun saatiin takaisin neljäs opettaja. Peruskouluun siirtymisestä huolimatta koulu toimi edelleen samassa rakennuksessa, jonka huonosta kunnosta johtokunta oli kirjelmöinyt jo 1960. Vähitellen hanke siirtyi ylöspäin lääninhallituksen listoilla, ja rakennuslupa uudelle koululle saatiin helmikuussa 1980. Mitä tapahtuisi vanhalle rakennukselle. Asia ratkesi luonnollista tietä, kun laskiaista vastaisena yönä 19.2. Jauhinkankaan koulu paloi toisen kerran. Rakennustoimikunta aloitti työnsä kaupungininsinööri Pertti Huttulan johdolla. Uuden koulun kooksi tuli: kokonaisala 1020 m2, huoneistoala 763,5m2, lisäksi huoltorakennus. Koulun piirustukset teki arkkitehtitoimisto Klemola ja pääurakoitsijaksi valittiin Rakennusliike Urho Lehtola ky. Kustannukset olivat 2,7 m mk. Kova talvi viivästytti rakennustöitä, mutta luokat olivat valmiit koulun alkaessa syksyllä 1981. Näin koulu alkoi osittain vielä rakennustöiden keskellä. Koulun vihkiäiset pidettiin 28.3.1982. Tulipalon ja uuden koulun valmistumisen välisen ajan oppilaat olivat evakossa keskustan ala-asteella. Näin eteläisen koulupiirin perustamisesta 1910 alkaen tehty yhteistyö pohjoispiirin kanssa sai jälleen jatkoa. Tällä kertaa ei ilmeisesti kengänostolupia tarvinnut anoa, kuten 40 vuotta aikaisemmin.

4-opettajaisena koulu toimi 13 vuotta vuodesta 1974 vuoteen 1987, myös samat opettajat pysyivät koululla tuon ajan. Luokat olivat 1., 2., 3-4 ja 5-6 lk. Syksyllä 1987 koulu sai viidennen opettajan. Toiveissa oli, että oppilasmäärä lisääntyisi sen verran, että kouluun saataisiin kuudes opettajan virka, jolloin päästäisiin suurista yhdistetyistä luokista. 1981 valmistunut uusi koulu ei ollut mitoitettu viidelle opettajalle, joten lisätilalle oli taas tarvetta. Laajennusosan suunnitteli jälleen arkkitehtitoimisto Klemola vuonna 1986. Varsinainen rakentaminen tapahtui 1988-89. Rakentajana toimi rakennusliike R. Sorvoja ky. Pinta-ala laajennuksella oli 213 m2 ja kustannukset 958 000mk. Samana syksynä kouluun palkattiin tuntiopettajaksi kuudes opettaja, joten uudet tilat olivat todella tarpeen. Lukuvuonna 1991-1992 koulun oppilasmäärä oli 132, ja koulu muuttui virallisesti kuusiopettajaiseksi. Lukuvuonna 1993-94 koulun oppilasmäärä oli alle kuutta opettaja edellyttävän rajan, mutta opetusministeriö korotti koulun laskennallista tuntimäärää niin, että kuudes virka säilyi. Tähän vaikutti ehkä se, että Jauhinkankaan koulu toimi kyseisenä vuonna opetusministeriön toteuttaman opetustoimen tuloksellisuus ns. OTTO-hankkeen yhtenä pilottikouluna. Oppilasmäärä jatkoi kuitenkin hienoista laskua, ja koulu muuttui taas viisiopettajaiseksi syksyllä 1996. Uusien asuinalueiden myötä oppilasmäärä lisääntyi sen verran, että kuudes opettajan virka saatiin takaisin syksyllä 1998. Siitä asti koulu on toiminut kuusiopettajaisena. 2000-luvun alussa koululla heräsi toive koulun laajennuksesta, joka olisi sisältänyt mm. ruokasalin sekä tilavamman liikuntasalin. Suunnitelmat etenivätkin niin pitkälle, että piirustukset valmistuivat. Toteutuksesta jouduttiin kuitenkin luopumaan kaupungin kireän rahatilanteen takia. Viime vuosina on keskitytty kehittämään koulua olemassa olevissa puitteissa. Viimeisimpänä suunnitelmat saneerata esikoululle tilat nykyisen iltapäiväkerho/tietokoneluokan tiloihin.

Historiikissa tuli jo esille joitakin koulussa toimineita opettajia. Luettelen vielä lopuksi koulun pitkäaikaisia opettajia, jotka ovat olleet Jauhinkankaan koulussa 20v tai enemmän: Irja Simojoki, Iida von Rutenhjelm, Martta Sallmen, Jorma Kangas, Sirkka Tolonen, Terttu Kortesalmi ja Olavi Kortesalmi.

 

Jauhinkankaan opettajat vuodesta 1910

OPETTAJAT JAUHINKANKAAN KOULUSSA 1910-2010 ALOITUSVUODEN MUKAAN JÄRJSTETTYNÄ:

(Alleviivatut ovat toimineet koulun johtajana.)

Aatto Havulinna 1910-1911
Elli Havulinna 1911
Aili Siirilä 1911-1921
Yrjö Siirilä 1911-1920
Viljo Törmälä 1920-1925
Martta Törmälä 1921-1925
Tilda Penttilä 1921-1922
Karolina Ribacka 1922-1923
Hannes Manninen 1925-1926
Irja Simojoki 1925-1961
Elna Laaksonen 1925-1930
Pekka Malinen 1926-1927
Armo Waismaa 1927-1944
Raakel Enkola 1930-1938
Johanna Hartikainen 1937-1938
Lempi Huotari 1938-1948

Edellisen sijaiset:
Iida Korhonen 1941-1942
Elma Ervasti 1942-1943
Hanna Niskanen 1943-1945
Naimi Simanainen 1947-1948
Lauri Peuralahti 1943-1961
Iida von Rutenhjelm 1945-1966
Martta Sallmen 1948-1974
Jorma Kangas 1961-1995
Toini Tirilä 1961-1969
sijainen 1967-1969 Tarja Rönkkö
Sirkka Tolonen 1966-1987
Raili Pitkänen 1969-1971
Terttu Kortesalmi 1974-1997
Olavi Kortesalmi 1974-1994
Anna Nykänen 1987-1988
Heikki Nykänen 1987-1988
Maija Seppä 1988-1997
Eero Seppä 1988-1996
Sirpa Mäkinen 1990-1992, 1995-1996, 1997-
Aila Kangas 1992-2000
Mikko Kangas 1994-2000
Seppo Mäkinen 1996-
Ulla Peltola 1997-1998
Katariina Vihriälä 1998-2000
Jari Hannus 1998-2000
Sami Eskola 2000-
Katja Huhtahaara-Salo 2000-2005
Juha Kortesalmi 2000-
Sanna Korhonen 2001-
sijainen Minna Jaara 2002-2003, Minna Saari 2014-2015
Marjo Koskela 2005- (v. 2012 alkaen Parviainen)
sijainen Jenni Hussa 2012-2015