Oppilashuoltosuunnitelma

JOKIRAITIN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

 

JOHDANTO

 

Jokiraitin koulun koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohjana on käytetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014), Oulaisten kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa (2016) sekä Oulaisten kaupungin oppilashuollon ohjauskirjaa (2017).

Oppilashuollon suunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa. Se on tehty oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) perusteella. Suunnitelman rakenne on opetushallituksen antamien Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukainen.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on voimassa lukuvuotena 2020-2021.

 

Oppilashuollon kokonaisuudella tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

 

Oppilashuolto ja sen toteuttaminen ovat osa koulun toimintakulttuuria. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan toimintakulttuurilla on olennainen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaamaan koulutyön laatuun. Toimintakulttuuria voidaan muuttaa ja kehittää. Se on kokonaisuus, joka rakentuu:

 

-                           työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

-                           johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

-                           yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

-                           pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

-                           arkikäytännöistä, vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä ja oppimisympäristöistä.

 

 

Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi sukupuoliroolit sekä vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat keskeinen osa toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuri näkyy selvimmin yhteisön käytännöissä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014, 26.)

 

Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyön tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan sekä oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on avoin, toisia arvostava, ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014, 26.)

 

Jokiraitin koulun toimintakulttuurissa painotetaan lukuvuonna 2020-2021 seuraavia osa-alueita. Nämä toimintakulttuurin sisällöt tukevat myös oppilashuoltoa.

 

-                           Jokiraitin koulu on oppimiseen innostava turvallinen koulu.

-                           Yhdessä tekeminen ja oppilaiden osallisuus näkyvät koulun arjessa.

-                           Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

-                           Myönteisen minäkuvaa tuetaan vahvuuksien kautta.

-                           Oppilaita kasvatetaan vastuuseen itsestään ja ympäristöstään.

 

Koulun arvot ovat osa oppilashuoltoa. Jokiraitin koulun toimintaa ohjaavat arvot lukuvuonna 2020-2021 ovat yhteisöllisyys, terveys ja turvallisuus sekä tasa-arvo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SISÄLTÖ

 

1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT    OPPILASHUOLTOPALVELUT

 

1.1  Kouluterveydenhuolto

       1.1.1  Suun terveydenhuolto

1.2  Kuraattoripalvelut

1.3  Psykologipalvelut

1.4  Psykiatrinen hoitotyö

 

2  YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

 

2.1 Tavoitteet ja toimintatavat

2.2  Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta

2.3  Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien

       tahojen kanssa

2.4  Oppilaan ohjaus

2.5  Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

 

 

3  JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

 

3.1  Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

3.2  Oikeudet ja velvollisuudet

3.3  Turvallisuus, viihtyvyys ja opiskelun esteetön sujuminen

3.4  Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

 

4  POISSAOLOJEN SEURAAMINEN, NIISTÄ ILMOITTAMINEN JA NIIHIN

    PUUTTUMINEN

 

 

 

 

 

5  TUPAKKATUOTTEET, ALKOHOLI JA  MUUT PÄIHTEET, KÄYTÖN

    EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN

 

5.1  Tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö

5.2  Päihteet

 

 

6  KOULUKULJETUKSEN ODOTUSAJAT JA TURVALLISUUTTA

    KOSKEVAT OHJEET

 

6.1  Yleiset periaatteet

6.2  Ilmaisen koulukuljetuksen edellytykset Oulaisissa

6.3  Kuljetusreitti ja avustaminen

6.4  Vastuut koulukuljetuksissa

6.5  Kuljetukset oppilaille, jotka eivät kuulu lakisääteisen ilmaisen 

       koulukuljetuksen piiriin

 

7  SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA 

    VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

 

7.1  Mitä kiusaaminen on?

7.2  Häirintä

7.3  Mitä kiusaamisesta seuraa

7.4  Miten aikuinen voi tunnistaa kiusaamisen

7.5  Miten kiusaamistilanteissa toimitaan

7.6  Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä oppilaiden suojaaminen

       väkivallalta ja häirinnältä

 

8  JOKIRAITIN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

 

9  YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

 

9.1  Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto

9.2  Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen

       yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

 

9.3  Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen

        järjestäminen koulussa

9.4  Yhteistyö yleisen, tehostetun,  erityisen tuen, sekä sairaalaopetuksen

       yhteydessä

9.5  Yhteistyö tapauksissa, joissa oppilas on estynyt tulemaan koululle

 

10  TIEDOTTAMINEN

 

11  SEURANTA JA ARVIOINTI

 

 

 

 

 

1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

 

Jokiraitin koulun oppilashuollon kokonaistarvetta tarkastellaan säännöllisesti toistuvien kouluterveyskyselyjen, THL:n kyselyn, lukukausittain tehtävän kiusaamiskyselyn sekä vuonna 2018 aloitetun palautekyselyn perusteella. Koulun oppilaille tarjotaan kouluterveydenhuollon ja hammashuollon palveluita sekä kuraattorin, psykologin ja erityisopetuksen palveluita. Oppilashuollon palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Oppilashuoltotyö kuuluu koulun jokaisen työntekijän tehtäviin. Annamme työpanostamme yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön ja osallistumme tarvittaessa oppilaan asiassa koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään.

 

1.1 Kouluterveydenhuolto

 

(Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011)

 

Kouluterveydenhuollon työn painopistealueita ovat terveyden edistäminen, terveysneuvonta ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat koululla terveydenhoitaja ja lääkäri.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu

-                           oppilaan kasvun, kehityksen ja terveydentilan seuraaminen ja edistäminen, jotka toteutetaan terveystarkastusten sekä terveysneuvonnan ja ohjauksen keinoin

-                           vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

-                           oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa, sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja –hoitoon ohjaaminen

-                           ensiapu sekä jatkohoitoon ohjaus koulutapaturmissa

-                           kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin seuranta

-                           suun terveydenhuolto

-                           oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.

 

Käytännön työtä ovat yksilölliset terveystarkastukset, ohjaus, neuvonta, yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa, yhteistyö nuorta ja perhettä tukevien ja auttavien viranomaisten kanssa, vanhempainillat sekä koko luokan hyvinvoinnin arvioiminen.

 

Kouluterveydenhuollon henkilöstö osallistuu oppilashuollon toteuttamiseen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen.

Nuoren terveys- ja sairaustiedot kirjataan terveyskeskuksen sähköiseen tietojärjestelmään.

 

Kouluterveydenhuollon työntekijät ovat vaitiolovelvollisia. Yhteistyötä koulun muun henkilökunnan kanssa tehdään huoltajan luvalla.  Äkillisissä sairauksissa, pitkäaikaissairauksien seurannassa, vapaa-ajan tapaturmissa tai erilaisissa lääkärin arviota tarvitsevissa oireissa tulee kääntyä päivystävän lääkärin puoleen. Huoltajan luvalla kouluterveydenhuolto tiedottaa luokanopettajaa oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavista terveydellisistä asioista.

Molemmat huoltajat/vanhemmat ovat tervetulleita mukaan terveydenhoitaja- tai koululääkärikäynneille. Tarkastuksessa keskustellaan koko perheen hyvinvoinnista. Terveydenhoitajalta tulee kutsu terveystarkastuksiin, huoltaja voi myös varata ajan lapselle terveydenhoitajalta. Terveystarkastukset tehdään luokittain.

 

Kouluterveydenhuollon palvelut toimivat pääsääntöisesti ajanvarauksella. Kouluterveydenhoitajan työaika jakautuu pääsääntöisesti 90 % yksilötyöhön ja 10 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

 

1.1.1 Suun terveydenhuolto

 

Suun terveyspalvelujen tavoitteena on edistää suun terveyttä sekä tukea vanhempia ja koulua lasten terveyskasvatuksessa. Tärkein osa suun ja hampaiden hoidosta tapahtuu päivittäin kotona.

Oppilaat kutsutaan hammaslääkärin tekemään tarkastukseen 1. ja 5.luokilla. Kutsu tulee opettajan kautta. Näillä käynneillä jokaiselle tehdään

yksilöllinen hoitosuunnitelma, myös purennan kehitystä seurataan. Suuhygienisti tarkastaa kolmasluokkalaiset oppilaat. Hammashoitoon pääsee ensisijaisesti ajanvarauksella.

 

Äkillisissä tapauksissa yhteys terveyskeskuksen hammashoitolaan. Jos koulun hammashoitolassa on hammaslääkäri/suuhygienisti paikalla, hän voi tehdä tilannearvion ja ohjata tarvittaessa terveyskeskuksen päivystykseen. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan tarkastuskäynneille.

 

1.2 Kuraattoripalvelut

 

Jokiraitin koulun kuraattoripalvelut tarjoaa kaupungin vastaava kuraattori. Työn tavoitteena on oppilaan hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen tukeminen. Kuraattori auttaa oppilaita erilaisissa opiskeluun, vapaa-aikaan, perhe- ja kaverisuhteisiin, omaan kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä tilanteissa. Pyrkimyksenä on tukea oppilaiden arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita. Tärkeä osa työtä ovat oppilaiden kanssa käytävät keskustelut ja tarvittaessa yhteistyö huoltajien kanssa sekä ohjaaminen muiden palveluiden piiriin. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

 

Kuraattori tekee koulussamme yhteisöllistä työtä, esimerkiksi tarvittaessa havainnoi oppitunteja sekä selvittää ja kehittää luokkien ilmapiiriä.  Kuraattori tekee töitä tarpeen mukaan myös oppilasryhmien kanssa. Oppilaat voivat ottaa koulukuraattoriin yhteyttä omatoimisesti tai esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Mikäli koulun tai oppilashuollon työntekijällä herää huolta oppilaasta, hänellä on velvollisuus ohjata oppilas kuraattorin tai psykologin arvioon. Ohjaaminen täytyy tehdä yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa, tai antaa heille asia tiedoksi. Kuraattorin tavoittaa parhaiten puhelimitse tai Wilma-viestin välityksellä.

 

Kuraattorin työaika jakautuu 60 % yksilötyöhön ja 40 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

 

1.3 Psykologipalvelut 

Koulupsykologin työn tavoitteena on

-                           lasten ja nuorten koulunkäynnin, opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen

-                           koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

 

Koulupsykologin työhön kuuluu

-                           oppilashuoltotyö osana monialaista oppilashuoltoryhmää, jossa psykologin tehtävänä on antaa konsultaatiota ja tehdä yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa

-                           selvittää ja arvioida lapsen ja nuoren kehityksessä, koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessa esiin tulevia haasteita psykologisten tutkimusten kautta. Näiden perusteella suositellaan sekä suunnitellaan tarvittavaa tukea ja toimenpiteitä yhdessä perheen ja monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa

-                           neuvonnan, ohjauksen sekä keskustelutuen tarjoaminen oppilaille ja heidän perheilleen lasten ja nuorten kehitykseen, tunne-elämän solmukohtiin, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

                            

Koulupsykologin asiakkaaksi

-                           Psykologisiin tutkimuksiin ohjaudutaan moniammatillisen asiantuntijaryhmän kautta oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Kun oppilaan koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessa nousee pulmia, opettaja kutsuu monialaisen asiantuntijaryhmän ja huoltajat koolle, jolloin oppilaan kokonaistilannetta käydään läpi ja psykologi tekee arvion mahdollisista psykologisista tutkimuksista.

-                           Keskustelukäynneille voi hakeutua myös oppilas ja/tai vanhempi itse.

Koulupsykologi tekee pääsääntöisesti yksilökohtaista oppilashuoltotyötä.

 

1.4 Psykiatrinen hoitotyö

 

Psykiatrinen sairaanhoitaja on perusturvan koululle tarjoama psykiatrista hoitotyötä tekevä työntekijä, koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänelle ohjaudutaan koululääkärin, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kautta. Asiakkaaksi ohjautumiseen syitä ovat tunne-elämän vaikeudet, mielialapulmat tai muusta syystä johtuva tiivis hoitotyön tarve.

Psykiatrisella sairaanhoitajalla on käytössään Wilma ja hänet tavoittaa myös puhelimitse.

 

Psykiatrisen sairaanhoitajan työaika jakautuu 90 % yksilötyöhön ja 10 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

 

 

 

 

2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

 

2.1 Tavoitteet ja toimintatavat

 

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta, esteettömyydestä ja viihtyisyydestä.

 

Painopiste on ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä ja tarvittavan tuen järjestämisessä.

 

Luokkien ja kouluyhteisön hyvinvointia luodaan ja seurataan muun muassa

-                           rauhallisen, ystävällisen ja rakentavan ilmapiirin ylläpitämisellä

-                           koulun järjestyssääntöjen noudattamisella

-                           välituntiaktiiviteeteillä, esimerkiksi liikkuvan koulun pitkillä välitunneilla

-                           välkkäritoiminnalla

-                           teemapäivillä ja -tapahtumilla

-                           oppilaskunnan hallituksen toiminnalla

-                           oppilaiden osallistamisella esimerkiksi teemapäivän suunnittelussa

-                           kummitoiminnalla

-                           Kiva-koulu -oppitunnit tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen

-                           Koulun Pihapiiri osallistuu koulunjohtajan vetämänä koulun kehittämiseen. Pihapiirin tärkeä rooli korostuu erityisesti silloin, kun asioihin tarvitaan uusia näkökantoja. Tarkoituksen on olla linkki vanhempien ja koulun välillä. Pihapiirin kokoonpano ja yhteystiedot löytyvät koulun www-sivulta.

 

Koulualueen, luokkien ja koulukiinteistöjen turvallisuutta ylläpidetään ja parannetaan muun muassa

 

-                           noudattamalla eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita

-                           ylläpitämällä puhtautta ja siisteyttä jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa

-                           raportoimalla heti turvallisuuspuutteista ja rikkoontumisista koulunjohtajalle ja kiinteistönhoitajalle

-                           kunnan yleisten ohjeiden mukaan toteutettavien työsuojelullisten riskien riskienarvioinnissa

-                           kolmen vuoden välein toteutettavassa kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksessa

-                           paloviranomaisten toteuttamin palotarkastuksin

-                           työsuojeluviranomaisten toteuttamin työturvallisuustarkastuksin.

 

 

2.2 Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta

 

Jokiraitin koulun koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu yleensä 2-3 kertaa lukukaudessa. Ryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista koulun johtajan johdolla.

 

OHR:n jäseniä ovat kuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, koulun johtaja, opettajat, koulupsykologi sekä tarvittaessa muut kutsutut jäsenet.

 

OHR nostaa esiin ja ratkaisee yhteisöllisessä oppilashuollossa esiin tulleita ongelmia sekä kehittää koulun oppilashuollon kokonaisuutta. OHR:llä on vastuu tämän oppilashuoltosuunnitelman päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista.

 

Koulun toimintatapoja ja työkulttuuria kehitettäessä OHR toimii tarvittaessa oppilaskunnan hallitusta ja koulun Pihapiiriä kuullen sekä yhteistyössä koulun työntekijöiden ja kunnan asiaan kuuluvien työntekijöiden (esim. kiinteistönhoitaja ja koulukeittiön henkilökunta) kanssa.

 

2.3 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

 

Jokiraitin koulun keskeisiä yhteistyötahoja ovat Oulaisten kaupungin nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, Oulaisten seurakunta, seurakunnan ja nuorisotoimen vetämä 6P-toiminta, Pihapiiri, poliisi, lastensuojelu sekä erilaiset oppilaiden hoitotahot.

 

 

2.4 Oppilaanohjaus koulutuksen siirtymävaiheissa

 

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja.

 

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon. Prosessi alkaa lapsen siirtyessä esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun ja sieltä toiselle asteelle. Oppilaanohjaajat osallistuvat

tiedonsiirtokokouksiin alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Kokouksissa ovat mukana kuudennen luokan opettaja, kuraattori, erityisopettajat  ja terveydenhoitaja. Tarvittaessa myös koulun johtaja on kokouksessa mukana. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö nivelvaiheissa, jotta oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet huomioidaan.

Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden opintojen jatkumisen turvaamisessa.

 

2.5 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

 

Yhteistyö antaa oppilaille mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamisen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Terveysneuvonnan osalla yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisimman paljon kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Terveystiedon opetus puolestaan suunnitellaan siten, että se mahdollistaa tämän yhteistyön.

Yhteistyössä pyritään huomioimaan oppilaiden elämäntilanteisiin liittyviä erityistarpeita ja oppimiseen liittyvää henkilökohtaisen tuen tarvetta sekä hyödyntämään erityisesti kouluterveyskyselyn tuloksia.

Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetus sisällytetään alakoulussa eri oppiaineisiin, kuten esimerkiksi ympäristötieto ja liikunta.

Lisäksi terveysneuvontaa toteutetaan päivänavausten ja teemapäivien kautta. Terveysneuvontaa toteutetaan myös yhteistyössä ruokalan henkilökunnan kanssa esimerkiksi lautasmallin tärkeydestä muistuttamalla.

 

 

3   JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

 

3.1 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi niissä tiedotetaan lainsäädännön ja järjestyssääntöjen velvoittavuudesta.

Järjestyssäännöt ovat voimassa koulun alueella silloin, kun on koulua. Ne ovat voimassa kaikissa koulun tapahtumissa, vierailuilla sekä retkillä.

 

 3.2 Oikeudet ja velvollisuudet

 

Oppilaan oikeudet

-                           Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.

-                           Jokainen oppilas on tasavertaisessa asemassa sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, kielellisestä tai kulttuurillisesta taustastaan tai uskonnostaan riippumatta.

-                           Oppilaalla on oikeus saada koulun toimintamallin mukaista apua, jos hän kokee väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää koulussa.

 

 Oppilaan velvollisuudet

-                           Oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon.

-                           Oppilas on velvollinen suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja hänen täytyy käyttäytyä asiallisesti.

 

 Huoltajan velvollisuudet

-                           Jos oppilas joutuu äkillisen syyn vuoksi (sairastuminen yms.) jäämään pois koulusta, tulee huoltajan ilmoittaa siitä kouluun saman päivän aikana.

-                           Anotun loman aikana tulee huoltajan yhdessä oppilaan kanssa huolehtia siitä, että koulutehtävät tulevat suoritetuiksi.

-                           Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Lähde: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka)

 

 

3.3 Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

 

Hyvä käytös

-                           Käyttäydy hyvien tapojen mukaisesti, ota toiset huomioon, anna kaikille työ- ja opiskelurauha, tervehdi ja noudata ohjeita.

-                           Noudata hyviä ruokailutapoja ja muista kiittää ruuasta.

-                           Pukeudu asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, ei toisia loukkaavalla tavalla tai hyvän tavan vastaisesti.

-                           Pidä kiinni sovituista ajoista ja mene ajoissa oppitunnille.

-                           Älä julkaise toisesta henkilöstä otettua valokuvaa, videota tai muuta tallennetta ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.

 

Oleskelu ja liikkuminen

-                           Vietä välitunnit koulualueella joko sisätiloissa tai ulkona.

-                           Älä poistu koulualueelta koulupäivän aikana ilman opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä.

-                           Kulje koulumatkat liikennesääntöjä ja hyviä käytöstapoja noudattaen.

 

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

-                           Huolehdi koulun omaisuudesta, oppimateriaaleista ja omista tavaroista sekä kunnioita toisten omaisuutta.

-                           Älä roskaa tai sotke paikkoja. Jos niin tapahtuu, olet velvollinen siivoamaan jälkesi.

-                           Älä riko koulun tai toisten omaisuutta. Jos niin tapahtuu, olet velvollinen korvaamaan aiheuttamasi vahingot.

 

 

Turvallisuus

-                           Ilmoita turvallisuuteen liittyvästä viasta tai puutteesta koulun henkilökuntaan kuuluvalle välittömästi.

-                           Säilytä polkupyörä tai urheiluvälineet niille määrätyissä paikoissa.

-                           Ota toisten turvallisuus huomioon välitunneilla. Älä heittele esimerkiksi lumipalloja koulun pihalla.

 

 

Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

-                           Saat käyttää opettajan luvalla välituntien, oppituntien tai muun opetuksen aikana koulun tietokoneita, tabletteja tai omia mobiililaitteita.

-                           Häiritsevä omien mobiililaitteiden käyttö oppituntien tai muun opetuksen aikana on kiellettyä.

-                           Kokeiden ja yhteisten tilaisuuksien ajaksi mobiililaitteet voidaan kerätä pois.

 

 

Kielletyt aineet ja vaaralliset esineet

Vaarallisten, epäterveellisten tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettujen esineiden tai aineiden tuominen kouluun on kiellettyä. Näihin aineisiin ja esineisiin lukeutuvat energiajuomat, alkoholi, tupakkalain tarkoittamat tupakka ja tupakkatuotteet, huumausainelain tarkoittamat huumausaineet, veitset, ampuma-aseet, voimakkaat laserosoittimet sekä vastaavat esineet ja aineet.

 

Kurinpito

-                           Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käytökseen koulussa.

-                           Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslaissa määrätyt jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen koulusta.

-                           Muita puuttumis- ja ojentamiskeinoja ovat luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin/päivän ajaksi, tekemättömien läksyjen tekeminen koulun jälkeen ja siivousvelvoite.

-                           Opettajalla ja koulunjohtajalla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Rehtori tai opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet tarvittaessa haltuunsa.

-                           Koulunjohtajalla ja opettajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

 

 

3.4 Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Koulun järjestyssäännöt ovat nähtävillä Wilmassa kohdassa Tiedotteet. Lukuvuoden alkaessa järjestyssäännöt käydään läpi kaikkien oppilaiden kanssa. Järjestyssäännöt tarkistetaan lukuvuosittain. Opetuksen järjestäjä voi määrätä muustakin kuin järjestyssäännöissä mainituista asioista.

Järjestyssäännöt on laadittu Opetushallituksen antaman ohjeistuksen 1/012/2016 mukaan. Lähde: http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

 

4 POISSAOLOJEN SEURAAMINEN, NIISTÄ ILMOITTAMINEN JA NIIHIN PUUTTUMINEN

 

4.1 Toimintamalli poissaoloissa

 

Oppivelvollisen on osallistuttava Perusopetuslain (26 §) mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Poissaoloja pyritään ehkäisemään varhaisella tuella ja tiiviillä yhteistyöllä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaiden runsaisiin poissaoloihin kiinnitetään huomiota. Oppilaita tuetaan yhteisöllisesti ja yksilöllisesti opiskelumotivaation saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Turvallinen ilmapiiri, oppilaan osallisuuden vahvistaminen, mielekkäiden oppimiskokemusten tarjoaminen sekä itsetunnon tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä myös poissaolojen ennaltaehkäisyssä.

Huoltajan on anottava lupa lapsensa poissaoloon koulusta. Perheiden lomamatkat toivotaan järjestämään koulujen loma-aikoina. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja. Yli kolme päivää kestävään poissaoloon luvan myöntää koulunjohtaja. Poissaolo anotaan Wilman kautta.

Sairastapauksissa riittää ilmoitus syystä. Ilmoitus poissaolosta tehdään luokanopettajalle Wilma -järjestelmän kautta tai puhelimitse. Ilmoitus on tehtävä viimeistään samana aamuna kun lapsi jää koulusta pois. Erityisesti pienten oppilaiden kohdalla tämä on tärkeää, sillä näin tiedämme, että lapsi on turvassa eikä opettajan ja luokan tarvitse turhaan odottaa.

Opettaja merkitsee ja dokumentoi poissaolon mahdollisimman pian Wilmaan huoltajalta tulleen selvityksen mukaisesti tai ilman selvitystä olevana poissaolona. Samoin Wilmaan merkitään loppupäivän poissaolo oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän.

Alakoululaisten kohdalla luokanopettaja soittaa huoltajalle saman päivän aikana, jos oppilas ei ole saapunut kouluun eikä huoltaja ole tiedottanut poissaolosta. Luokanopettaja sopii huoltajien kanssa, millä tavoin heidät tavoitetaan parhaiten. Alakoululaisten kohdalla luokanopettaja myös ilmoittaa huoltajalle, jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, ja on tarve lähteä kotiin.

Opettajan kanssa sovitaan, millä tavalla poissaolon aikana tekemättä jääneet työt tehdään. Pitkään poissaolleen oppilaan kanssa suunnitellaan aikataulu korvaavien suoritusten tekemiseksi. Tässä yhteydessä opettaja arvioi myös oppilaan tarvitseman pedagogisen tuen (esimerkiksi tukiopetus).

 

 

 

4.1.1 Keskustelu

 

Jos poissaoloja alkaa kertyä, luokanopettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa.

Koulun aikuisten tehtävä on tukea tasapuolisesti jokaista oppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä. Paljon koulusta poissaoleva oppilas tarvitsee usein koko kouluyhteisön tukea. Hänelle tulee antaa aikaa ja tilaa tulla yhteisön jäseneksi, mahdollisuus tulla kuulluksi ja tuntea, että hänestä välitetään. Runsaat poissaolot haittaavat koulutyötä syystä riippumatta. Tällaisessa tilanteessa pääsääntö on, että luokanopettaja kutsuu oppilaan ja huoltajan keskustelemaan koulunkäynnin järjestelyistä.

 

4.1.2 Konsultaatio

 

-                           Viimeistään, kun poissaolomäärä lukukaudessa 40 tuntia 0-6 lk tai 50 tuntia 7-9 lk

 

Sairauspoissaolot

-                           Luokanopettaja keskustelee poissaoloista oppilaan ja huoltajien kanssa ja konsultoi terveydenhoitajaa.

-                           Jos poissaolosta on lääkärintodistus tai asia muuten sovittu (esimerkiksi sairaalajakso), tärkeintä on opetuksen järjestämiseen liittyvien asioiden sopiminen ja oppilaalla olemassa oleva suunnitelma koulunkäynnistä, sekä hoidosta ja kuntoutuksesta.

 

4.1.3 Luvattomat tai vailla selvitystä olevat poissaolot

 

-                           luokanopettaja keskustelee poissaoloista oppilaan ja huoltajien kanssa ja konsultoi kuraattoria.

-                           Opettaja keskustelee oppilaan kanssa kuunnellen tämän käsitystä tilanteesta (liittyvätkö poissaolot esimerkiksi oppimisvaikeuksiin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteeseen, ristiriitoihin kotona tai koulussa). Käytetään oppimisen tuen tukitoimia ja tehdään yhteistyötä oppilashuollon työntekijöiden kanssa.

-                           Huoltaja keskustelee lapsensa kanssa poissaolon syistä. Hän huolehtii omalla toiminnallaan, että luvattomat poissaolot loppuvat. Huoltaja on yhteydessä opettajaan ja tarvittaessa oppilashuollon työntekijään (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja).

-                           Oppilas keskustelee opettajan kanssa ja kertoo oman käsityksensä poissaolostaan sekä näkemyksensä siitä, kuka voisi auttaa häntä poissaolojen vähentämisessä. Oppilas tekee opettajan kanssa suunnitelman tukemaan säännöllistä koulunkäyntiä.

 

4.1.4 Asiantuntijaryhmät

 

-                           Poissaolomäärä nousee 60 tuntiin 0-6 lk tai 80 tuntiin 7-9 lk.

-                           Luokanopettaja kutsuu koolle oppilashuollon monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti. Oppilas ja huoltaja ovat aina mukana.

 

 

4.1.5 Toimenpiteet 80 tunnin poissaolotapauksissa

 

-                           Poissaolomäärä nousee 80 tuntiin 0-6 lk tai 100 tuntiin 7-9 lk ilman selkeää lääketieteellistä syytä.

 

-                           Kutsutaan koolle oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä. Neuvotellaan oppilaan ja huoltajan kanssa perhepalveluiden sosiaalityöntekijän kutsumisesta palaveriin mukaan. Tapauskohtaisesti harkitaan lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

 

 

4.1.6 Tutkinta

 

-                           Poissaolomäärä nousee 160 tuntiin 0-6 lk tai 200 tuntiin 7-9 lk.

 

-                           Sivistyslautakunnassa huoltajien kuuleminen.

 

4.1.7 Sanktiointi (Perusopetuslaki 45 §)

 

-                           Rikosilmoitus poliisille, sen myötä mahdollinen sakkorangaistus huoltajille

 

 

 

5 TUPAKKATUOTTEET, ALKOHOLI JA MUUT PÄIHTEET, KÄYTÖN

    EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN

 

5.1 Tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö

  

Toimenpiteet, kun oppilas tupakoi, käyttää nuuskaa koulussa tai sitä epäillään

 

1. Asian havainnut henkilö kertoo asian luokanopettajalle.(tupakkatuotteiden ja välineiden haltuunottaminen)

2. Luokanopettaja keskustelee oppilaan kanssa ja oppilaalle varataan aika terveydenhoitajalle kasvatuskeskusteluun.    

3. Luokanopettaja ilmoittaa tupakoinnista oppilaan huoltajille. Toistuvissa tapauksissa kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä ja sovitaan seurannasta.

 

 

5.2 Päihteet (esim. alkoholi, huumausaineet, liimat, liuottimet, lääkkeiden väärinkäyttö)

 

1. Asian havainnut henkilö kertoo asian luokanopettajalle.

2.Luokanopettaja keskustelee epäilystä oppilaan kanssa ja ilmoittaa asiasta vanhemmille.

3. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, luokanopettaja ohjaa oppilaan terveydenhoitaja kasvatuskeskusteluun.

4. Kutsutaan yksilöllinen oppilashuoltoryhmä koolle ja tehdään suunnitelma lapsen tukemiseksi. Tehdään lastensuojeluilmoitus ja sovitaan seurannasta.

   

Toimenpiteet, kun oppilas on koulussa päihtyneenä.

 

1. Terveydenhoitaja kutsutaan paikalle, tai oppilas saatetaan hänen vastaanotolleen. Terveydenhoitaja tutkii ja arvioi tilanteen.

 2. Jos terveydenhoitaja ei ole tavattavissa, ensisijaisesti luokanoma opettaja huolehtii tilanteen hoitamisesta, muutoin joku muu opettajista tai koulunjohtaja.

3. Jos kyse on huonokuntoisesta oppilaasta, tai tilanne on muuten epäselvä, tilataan välittömästi ambulanssi.

4. Ilmoitetaan asiasta huoltajalle. Jos vanhempia ei tavoiteta, opettaja tai koulunjohtaja ottaa yhteyttä perusturvan sosiaalityöntekijään.

5. Kutsutaan yksilöllinen oppilashuoltoryhmä koolle.

 

 

 Toimenpiteet, jos oppilas tai ulkopuolinen henkilö pitää hallussaan, myy tai  

 välittää päihteitä koulun alueella.

 

1. Asiasta ilmoitetaan heti poliisille.

2. Jos kyseessä on oppilas, päihteet takavarikoidaan ja ilmoitetaan huoltajalle

  

 Toimenpiteet, jos koulun tiloista löytyy huumeiden käytössä tarvittavia  

 välineitä (esimerkiksi ruiskuja, piippuja jne)

 

1. Asiasta ilmoitetaan poliisille.

 2. Asiasta ilmoitetaan koulun johtajalle, joka vastaa koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsumisesta.

 

 

6 KOULUKULJETUKSEN ODOTUSAJAT JA TURVALLISUUTTA

    KOSKEVAT OHJEET

 

Koulukuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 §:n sekä Oulaisten kaupungin koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti.

 

6.1 Koulukuljetusten järjestämisen ohjeistus

Perusopetuslaki 32 § Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

 

6.2 Ilmaisen koulukuljetuksen edellytykset Oulaisissa

 

Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusten järjestämisestä noudatetaan perusopetuslaissa annettujen määräysten ja Oulaisten sivistyslautakunnan periaatepäätöksissä määriteltyjä ehtoja (alla), joiden täyttyessä kunta järjestää oppilaille koulukuljetuksen.

Kuljetus järjestetään oppilaan väestörekisterin mukaan määräytyvää asuinpaikkaa lähinnä olevaan kouluun, joka on oppilaan lähikoulu. Kotoa hoitopaikkaan kuljetukset eivät kuulu koulutoimen tehtäväkenttään ja niitä ei järjestetä eikä avusteta.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin lähimpään tai muuhun, erityistarpeet huomioon ottaen, oppilaalle soveltuvaan kouluun, asetetaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi se, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Kun vieraskuntalainen oppilas hakeutuu ja hyväksytään oppilaaksi kunnan kouluun, oppilaan huoltaja vastaa oppilaan koulukuljetuksista ja/tai saattamisesta.

Perusteet maksuttomalle koulukuljetukselle

 

Koulumatkan pituus

Koulumatkan pituus mitataan kotitontin portilta koulutontin portille lyhintä tietä pitkin.

- esiopetuksessa olevan oppilaan matka lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin ylittää 3 kilometrin

- 1-3 luokan oppilaan koulumatka lyhintä reittiä pitkin ylittää 3 kilometriä

- 4-9 luokan oppilaan koulumatka lyhintä reittiä pitkin ylittää 5 kilometriä

Erityisopetuksessa olevien oppilaiden kuljetustarve ratkaistaan tapauskohtaisesti pitäen lähtökohtana kuitenkin yleisiä koulumatkapituusperusteita.

 

Koulumatkan vaikeus

Kuljetuksen järjestäminen koulumatkan vaikeuden perusteella edellyttää lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa, jossa kuljetustarve todetaan. Lausunnosta on ilmettävä, mille ajalle kuljetus suositellaan järjestettäväksi.

 

Koulumatkan rasittavuus

Kuljetuksen järjestäminen koulumatkan rasittavuuden perusteella edellyttää lääkärin tai vastaavan asiantuntijan lausuntoa oppilaan terveydentilasta. Lausunnossa on todettava kuljetustarve sekä lisäksi mainittava, mikäli kuljetus tulee järjestää muulla kuin normaalilla koululaisvuorolla. Oppilaalle annetaan linja-autolippu tai järjestetään kuljetus taksilla tai annetaan huoltajalle tarkoitusta varten kuljetusavustusta. Näin myös muun tapaturman yhteydessä, ellei oppilaan oma vakuutusturva korvaa kuljetuskustannuksia.

 

Koulumatkan vaarallisuus

Koulumatkan turvallisuuden arviointiperusteena käytetään tielaitoksen tai

poliisiviranomaisen määrittelemiä koulumatkan turvallisuusohjeita sekä koululiitumenetelmällä saatavia koulumatkan turvallisuusluokittelua.

Riskiluokan raja-arvot (suluissa välys) ilmaiselle koulukuljetukselle ovat seuraavat:

0 lk 175 (175-184)

1-2 lk 185 (185-199)

3-4 lk 200 (200-224)

5-6 lk 225 (225-269)

7-9 lk 270 (270- )

 

 

6.3 Kuljetusreitti ja avustaminen

Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä sekä tilauslinja-autoja ja takseja täydentämään julkisen liikenteen yhteyksiä. Oppilas voi joutua käyttämään koulumatkallaan useita eri kulkumuotoja (vuorolinja-auto, tilauslinja-auto, taksi, kävely).

Aikataulujen vuoksi oppilas voi joutua myös odottamaan kuljetusta aamulla ja/tai illalla.

Taksilla järjestettävää koulukuljetusta varten suunnitellaan kuljetusreitti, jossa määritellään auton pysähtymispaikat. Taksikuljetuksia ei järjestetä ovelta - ovelle kuljetuksina, vaan oppilaat kulkevat aamulla pysäkille reitin varteen ja iltapäivällä pysäkiltä kotiin omin neuvoin.

Nekin oppilaat, jotka ovat matkan tai muun syyn perusteella oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen, ovat velvollisia kulkemaan osan matkasta jalan lähimmälle päätielle.

Koulukuljetuksen sujuminen taksireiteillä edellyttää oppilaiden olemista riittävän ajoissa sovitussa noutopaikassa ja, että taksille ilmoitetaan, mikäli lapsi ei tarvitse jonakin päivänä kuljetusta.

 

Kuljetuksen avustaminen

Kuljetusta avustetaan koululautakunnan päättämien seuraavien periaatteiden mukaan

Sivistyslautakunta päättää muut kuin lääkärin lausunnon nojalla haetut koulukuljetus- ja saattoavustukset niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka on alle viisi kilometriä.

Avustusta myönnetään huoltajan anomuksesta, jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, ei kuitenkaan alle 3 km:n matkoihin. Koululääkärin antaman todistuksen perusteella saattoavustus voidaan myöntää myös lyhyemmälle matkalle. Kuljetus- ja saattoavustuskorvausta on haettava ennen kuljetuksen aloittamista.

Saattoavustuskorvausta maksetaan loka-huhtikuun välisenä aikana. Ensisijaisesti saattoavustus korvataan huoltajalle alennetun linja-autolipputaksan mukaan, mikäli oppilaalla on mahdollisuus julkisten kulkuvälineiden käyttöön. Toissijaisesti saattoavustus myönnetään omalla autolla saattamisesta. Korvaus maksetaan huoltajalle laskun perusteella jälkikäteen.

Kuljetusetuus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Etuus voidaan myöntää myös lyhyemmäksi ajaksi erityisten olosuhteiden takia, esim. vaarallinen liikennetyö, kelirikko yms. Sairauden takia voidaan etuus myöntää lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Tämän kohdan mukaisesta kuljetuksesta tai avustamisesta tekee sivistyslautakunta kussakin tapauksessa erillisen päätöksen ja huoltajan tulee tätä varten ottaa yhteyttä sivistystoimistoon menettelytapaohjeiden saamista varten.

 

6.4 Vastuut koulukuljetuksissa (Lähde: Liikenneturva)

Oppilaan vastuu on

-                           olla ajoissa sovitulla odotuspaikalla, että kaikki kuljetettavat ehtivät oikeaan aikaan kouluun

-                           odottaa autoa rauhallisesti, eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille

-                           nousta autoon reippaasti ryntäilemättä

-                           istuutua penkille ja kiinnittää turvavyön

-                           käyttäytyä automatkalla asiallisesti ja ottaa muut kuljetettavat huomioon

-                           noudattaa hyviä tapoja ja kuljettajan antamia ohjeita

-                           pitää ajomatkan aikana turvavyön kiinnitettynä

-                           kertoa kuljettajalle, jos matkan aikana tulee ongelmia itselle tai toisille

-                           poistua autosta viivyttelemättä. Jos joutuu ylittämään tien, odottaa, kunnes kuljetusauto on jatkanut matkaa.

-                           ymmärtää pelisäännöt ja sitoutua noudattamaan niitä.

Vanhemmat huolehtivat, että oppilas

-                           on ajoissa kuljetuspaikalla

-                           on pukeutunut sään mukaisesti

-                           käyttää pimeällä heijastinta

-                           käyttää pyöräilykypärää kuljetusreitin varteen pyöräillessään

-                           pitää mukanaan tarvittavat välineet asianmukaisesti pakattuna.

Vanhemmat opastavat lastaan asianmukaiseen käyttäytymiseen ja turvallisuuteen koulumatkojen aikana.

Jos oppilas ei tarvitse koulukuljetusta, vanhemmat ilmoittavat poissaolosta suoraan liikennöitsijälle sekä koululle. Huoltaja ei voi itse tilata koulukuljetusta, eikä tehdä muutoksia kuljetusreitteihin.

 

Koulun vastuu

-                           Koulun johtaja huolehtii, että kuljetusten järjestäjä saa kuljetettavien luettelot, kouluajat ym. tiedot.

-                           Kouluaika tarkoittaa sovittua kouluun tulo- ja koulusta lähtöaikaa.

-                           Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten pelisäännöt. Tässä mainittuja pelisääntöjä koulu voi käyttää pohjana.

-                           Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan mahdollisena kuljetusten odotusaikana.

-                           Koulu arvioi kuljetusten toimivuutta ja kehittää kuljetusjärjestelyitä.

-                          

Kuljettajan vastuu

Valmistautuminen ajoon

-                           positiivinen asenne tehtävän suorittamiseen, asianmukainen asu, koulukyytikilpi paikallaan

Ajokunto

-                           Vaativa ja riskialtis kuljetustehtävä edellyttää kuljettajalta sekä fyysisestä että henkisestä kunnosta huolehtimista. Väsymys heikentää ajokykyä.

Ajoreitti

-                           kuljetettavien lista aina mukana, mahdollisten muutosten huomioiminen päivittäin

Auton kunto

-                           Auto on määräysten sekä ohjeiden mukainen ja siisti, turvavyöt kunnossa ja niitä on tarpeellinen määrä.

Vaitiolovelvollisuus

-                           Kuljetettaviin tai heidän perheisiinsä liittyviä asioita ei kerrota ulkopuolisille.

Kuljettajan tehtävät ajon aikana:

-                           varmistettava, että oppilailla on turvavyö kiinni

-                           esittäytyminen uuden lukuvuoden alkaessa

-                           ajaminen liikennesääntöjä noudattaen

-                           koulukuljetusreitin ajaminen tilauksen mukaisesti, tilaaja määrä reitin - ei matkustaja

-                           yhteisesti sovitun aikataulun noudattaminen, pysähtymispaikkojen ilmoittaminen kuljetettaville

-                           pysäköiminen niin, että kuljetettava voi nousta ja jäädä kyydistä turvallisessa paikassa

-                           oppilaiden sijoittaminen kuljetettavien koko huomioiden, kuormitusmääräysten noudattaminen

-                           liikuntavälineiden kuljettaminen

-                           järjestyksenpito autossa, ongelmatilanteissa yhteydenotot huoltajaan ja koululle ja/tai koulutoimistoon

-                           autosta poistuvan oppilaan opastaminen, erityistä huolenpitoa vaativien (esim. näkörajoitteisten) oppilaiden huoltaminen vastaanottavalle henkilölle saakka

-                           kohtelias, asianmukainen ja esimerkillinen käytös

-                           vanhempien kuljetusmuutostoiveista ilmoittaminen kuljetuksen tilaajalle

-                           kääntöpaikan turvallisuuden varmistaminen

-                           puhelinnumeron antaminen huoltajille mahdollisten sairastumisten ja poissaolojen varalta.

 

6.5. Kuljetukset oppilaille, jotka eivät kuulu lakisääteisen ilmaisen koulukuljetuksen piiriin

Oppilaalla, jonka koulumatka ylittää 5 km, on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Lisäksi koululautakunnan päätöksellä niillä 0 – 3 luokan oppilailla, joiden koulumatka ylittää 3 km, on mahdollisuus maksuttomaan koulukuljetukseen ilman eri hakemusta.

Muussa tapauksessa koulumatkan voi suorittaa julkisissa kulkuneuvoissa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi:

- 0 – 3 lk:n oppilaan koulumatka on alle 3 km.

- 4 – 9 lk:n oppilaan koulumatka on alle 5 km.

- Oppilas käy muussa kuin perusopetuslain 6 §:n 2 mom:n mukaisessa

  koulussa.

Niissä tapauksissa, joissa mahdollisuutta julkisen kulkuneuvon käyttöön ei ole, oppilaalle on mahdollista sivistyslautakunnalle tehtävällä erillisellä hakemuksella anoa oikeutta käyttää koulumatkaan koulukuljetustaksia. Kuljetusoikeutta anotaan vähintään yhden kalenterikuukauden ajalle ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi.

Hakemuslomakkeita on saatavana sivistystoimistosta.

Maksun yllämainituista kuljetuksista perivät liikennöitsijät oman hinnoittelunsa mukaisesti oppilaan vanhemmilta.

 

7 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

 

7.1 Kiusaamisen määritelmä

 

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulukiusaaminen rikkoo tätä lain kohtaa ja saattaa jättää kiusattuun elinikäiset jäljet. Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä tai niin sanottua hiljaista kiusaamista. Kiusaaminen voi tapahtua myös esimerkiksi Internetissä.

 

Kiusaamistapauksissa

- yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä

- pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, jo(i)ta vastaan kiusatun on vaikea 

 puolustautua.

 

Kiusaaminen voi saada monia muotoja. Se voi olla esimerkiksi:

- nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista, merkitseviä katseita

- tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista

- ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä

- ilkeiden lappujen, juttujen, juorujen tai valheiden lähettämistä tai levittämistä

- pelottelua

- toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista

- netistä tapahtuvaa loukkaamista, esim. toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa.

- ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä.

 

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa muun muassa kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn

ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana tai yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Näissä tapauksissa kiusattu tai koulu voi aina olla yhteydessä myös poliisiin.

 

 

7.2 Häirintä ja väkivalta

 

Häirintä on tarkoituksellista ja jatkuvaa toisen henkilön ihmisarvon tai koskemattomuuden loukkaamista. Käyttäytyminen on häirintää, kun tekijä saa käytöksellään aikaan vihamielisen, hyökkäävän, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin. Häirintä on kiusaamista.

 

Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi

- väheksyvää tai pilkkaavaa puhetta

- maineen kyseenalaistamista

- yksipuolista, ei-toivottua seksuaalisväritteistä viestintää

- ei-toivottua koskettelua

- nimittelyä 

- sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

 

Häirintään puuttuminen

- Puutu häirintään herkästi.

- Älä käänny pois, kun näet tai kuulet asioita, jotka voisivat olla häirintää.

  Mene paikalle ja puutu asiaan tapauskohtaisesti.

- Vakava ja toistuva häirintä käsitellään KiVa-koulu -järjestelmän mukaisesti.

- Koulukuraattori voi auttaa hankalampien tapausten selvittelyssä.

- Erityisen vakavissa ja toistuvissa tapauksissa tehdään rikosilmoitus.

 

7.3 Kiusaamisen seuraukset

 

Kiusatut lapset kokevat turvattomuutta ja voivat huonosti. Heillä esiintyy muun muassa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja koulupoissaoloja enemmän kuin ikätovereillaan. Osalla kiusatuista kokemukset heijastuvat myös myöhempään elämään pitkäkestoisina vaikutuksina, kuten masennuksena, huonona itsetuntoja ja vaikeutena luottaa muihin ihmisiin. Näiltä negatiivisilta vaikutuksilta voi suojata vastavuoroinen ystävyyssuhde tai jokin vertaisryhmä koulussa tai sen ulkopuolella, jossa lapsi voi kokea hyväksyntää. Sekä kiusatun että kiusaajan kannalta on tärkeää, että kiusaaminen lopetetaan.

 

Kiusaaminen on riski myös kiusaajalle. Jos kiusaaja saa jatkaa kiusaamista ilman, että siihen puututaan, on hänellä riski kasvaa aikuiseksi, joka on taipuvainen aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden oppilaiden kannalta. Koulussa tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa moniin muihinkin oppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa.

 

 

7.4 Kiusaamisen tunnistaminen

 

Koulun henkilökunta

 

Kiusatuksi joutuminen voi näkyä monenlaisina merkkeinä tai oireina. Esimerkiksi koulussa oppilas viettää välitunnit toistuvasti yksin tai hän on haluton lähtemään ollenkaan välitunnille. Hän saattaa myös koulupäivän jälkeen jäädä koulun alueelle viivyttelemään lähtemättä heti kotimatkalle. Oppilaan poissaolot koulusta saattavat lisääntyä tai hän vaikuttaa ahdistuneelta tai surumieliseltä. Koulumenestys saattaa äkillisesti romahtaa ilman selvää syytä. Kiusaamisesta voi kertoa myös se, että luokkatoverit esimerkiksi nauravat toistuvasti oppilaan vastauksille tai eivät valitse häntä ryhmätöihin tai joukkueisiin. Kiusaamiseen pitää puuttua myös tilanteissa, joissa kiusattu itse vähättelee asiaa tai sanoo, ettei se häntä haittaa.

 

Huoltajat

 

Kotona näkyviä merkkejä voivat olla lapsen ahdistuneisuus ja alakuloisuus, univaikeudet tai psykosomaattiset oireet kuten päänsärky tai vatsakipu. Lapsi voi osoittaa yllättäen, ettei halua mennä kouluun. Hän voi alkaa kulkea sinne uutta reittiä tai haluta koulumatkalle mukaan saattajan. Myös se, ettei lapsi puhu kavereista eikä tuo heitä kotiin, saattaa kertoa kiusaamisesta. Lapsesta huolissaan olevan vanhemman pitää lapsen kanssa keskustelun lisäksi ottaa aina yhteyttä kouluun.

 

7.5 Kiusaamistilanteissa toimiminen

 

Keskustelu ensin kiusatun kanssa

 

- Selvitetään, mitä on tapahtunut.

- Kerrotaan, miten asiassa edetään.

- Kerrotaan, että kiusatun tulee kertoa heti, mikäli kiusaaminen jatkuu.

- Välitetään tieto luokanopettajalle.

- Tarjotaan tarvittaessa tukikeskusteluja esim. terveydenhoitajan, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin kanssa.

 

 

Keskustelu kiusaajan kanssa

 

- Selvitetään tapahtumien kulku keskustellen.

- Yritetään saada tekijä ymmärtämään, miltä hänestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa.

- Yritetään saada tekijä itse ehdottamaan, mitä hän voisi tehdä kiusaamisen lopettamiseksi.

- Kerrotaan, miten toimintamallin mukaisesti edetään.

- Tehdään selväksi, että kiusaamisen tulee loppua ja että tilannetta seurataan tarkasti.

- Välitetään tieto luokanopettajalle.

- Tarjotaan tarvittaessa tukikeskusteluja esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

 

Jos kyseessä on yksittäinen tapaus (esimerkiksi riita tai väärinkäsitys), luokanopettaja hoitaa asian itse, keskustelee oppilaiden kanssa, kirjaa asian aina tuntimerkintänä Wilmaan ja on lisäksi tarvittaessa yhteydessä koteihin.

 

Jos kyseessä on toistuva kiusaaminen, luokanopettaja ottaa henkilökohtaisesti yhteyden KiVa-tiimiin. Kiusaamisen vastainen KiVa-tiimi ottaa kiusaamistapauksen selvitettäväkseen.

 

Mikäli KiVa-toimintamalli ei tehoa kiusaamiseen, järjestetään yhteinen tapaaminen kaikkien osapuolten kesken.

- Paikalla tilanteen mukaan koulunjohtaja, luokanopettaja, kiusattu, kiusaaja, oppilaiden huoltajat, kuraattori, terveydenhoitaja.

- Yhteensovitetaan osapuolten näkemykset. Sovitaan kiusaamisen lopettamisesta.

- Sovitaan seurantatoimenpiteistä ja seuranta-aikataulusta.

- Tehdään muistio oppilashuoltorekisteriin.

 

 

Mahdollinen jatkotapaaminen

 

- Paikalle koulunjohtaja, luokanopettaja, kiusattu, kiusaaja, oppilaiden huoltajat, kuraattori, terveydenhoitaja.

- Kiusaamisasiasta keskustellaan ja sovitaan kiusaamisen lopettamisesta, samoin seuranta-ajasta.

 

Jos edellinen toimintamalli ei ole auttanut, kootaan verkostopalaveri, jossa sovitaan, miten toimitaan ja mikä on koulun osuus asiassa. Asia ohjataan perhepalvelun/lastensuojelun arvion ja tuen piiriin.

Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus poliisille.

 

7.6 Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä oppilaiden suojaaminen väkivallalta ja häirinnältä

 

Kouluun luodaan kiusaamista ja väkivaltaista käyttäytymistä vastustava asenne. Jokainen ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamiseen omassa ympäristössään! Tärkeää on saada koko luokka

toimimaan kiusaamista vastaan ja saada kiusaamisen hiljaiset hyväksyjät kiusatun puolustajiksi. Tämä tarkoittaa että, kun oppilas näkee kiusaamista, hän kertoo siitä aikuiselle kotona tai koulussa. Puolustaminen voi olla myös tuen antamista kiusatulle sanomalla hänelle jotain mukavaa, ottamalla hänet mukaan esimerkiksi ryhmätöissä tai kehottamalla kiusaajia lopettamaan. Kiusaamisesta voi kertoa vanhemmille, opettajalle, välituntivalvojalle, koulunjohtajalle, terveydenhoitajalle, koulunkäyntiavustajalle, kuraattorille tai kenelle tahansa aikuiselle.

 

Luokanopettaja on avainasemassa luodessaan luokkahenkeä, joka ehkäisee kiusaamista. Luokanopettajan johdolla luokka myös laatii yhdessä luokan säännöt. Osa tunneista pidetään varsinaisina KiVa-tunteina, jossa kiusaamista käsitellään, osalla keskitytään luokan keskinäisen ilmapiirin rakentamiseen muiden teemojen kautta.

 

Lisäksi

- Jokaisen opettajan ja kouluhenkilökunnan jäsenen tulee tarkkailla luokan

  sosiaalisia suhteita päivittäisessä koulutyössä.

- Erityisoppilaiden integrointi opettaa erilaisuuden hyväksymistä.

- Vaihtelevat työskentelyryhmät auttavat tutustumaan moniin kavereihin.

- Ainakin kerran lukukaudessa tilannetta kartoitetaan 

  kiusaamiskyselylomakkeella.

 

 

8 JOKIRAITIN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

 

Jokiraitin koulun turvallisuussuunnitelma sisältää Pelastussuunnitelman sekä Kriisisuunnitelman.

 

https://peda.net/oulainen/perusopetus/juho-oksan-koulu/pelastussuunnitelma Jokiraitin???

 

9 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

 

9.1 Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto

 

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja psykologin palveluita sekä niitä toimia, mihin koulu oppilashuollon perusteella ryhtyy. Oppilashuollon monialaisuus

tarkoittaa yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön (terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi), koulun sekä sosiaalitoimen kanssa, sekä muiden, ketä kulloinkin asian käsittelyssä tarvitaan. Oppilashuoltotyö toteutetaan aina oppilaan ja tämän huoltajan kanssa yhteistyössä luottamuksellisesti ja kunnioittaen.

Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Kun opettajalla tai muulla koulun henkilökunnan jäsenellä herää huoli oppilaan fyysisestä tai psyykkisestä terveydestä, hänen tulee olla yhteydessä oppilashuoltohenkilöstöön. Kun edellä kuvattu huoli oppilaasta herää, on hyvä olla yhteydessä asiasta ensin oppilaan luokanopettajaan. Yhteydenotosta oppilashuoltohenkilöstöön tulee kertoa oppilaalle ja tämän huoltajalle.

 

Oppilaille ja heidän huoltajille annetaan informaatio koulussa saatavilla olevista oppilashuollon palveluista ja niiden toiminnasta aina kunkin lukuvuoden alussa sekä kunkin ikäluokan vuosittaisessa yhteisessä vanhempainillassa. Informaatio on saatavilla myös koulun www-sivuilla kohdassa oppilashuoltosuunnitelma.

 

9.2 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

 

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi tai oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa ensisijaisesti oppilaan luokanopettaja. Myös joku oppilashuoltohenkilöstön edustajista voi olla koollekutsujana. Ryhmän kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Opetushenkilökunnasta ryhmässä voivat olla luokanopettajan lisäksi esimerkiksi erityisopettaja, kuraattori ja koulunjohtaja. Asiantuntijaryhmään voidaan kutsua myös esimerkiksi lastensuojelun edustaja tai oppilaan terveyttä hoitavan tai tutkivan tahon edustaja. Kutsuttaessa huoltajaa asiantuntijaryhmään sovitaan, keitä koululta osallistuu. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoontuessa, oppilaan huoltaja ja oppilas antavat yksilöidyn kirjallisen suostumuksen siitä, keitä asiantuntijaryhmään kuuluu (Suostumus oppilashuoltoa varten -lomake).

 

Asian käsittelyn asiantuntijaryhmässä tulee olla avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilaan ja huoltajan on koettava tulleensa kuulluksi.

Asian käsittelystä laaditaan muistio (Muistio oppilaan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä -lomake), johon vastuuhenkilö kirjaa oppilashuollon järjestämiseksi välttämättömät tiedot, esimerkiksi aiheet ja vireillepanijat, osallistujat, arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet, tukitoimet, yhteistyö eri tahojen kanssa, tehdyt päätökset sekä

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Muistiota säilytetään koulun lukitussa arkistossa. Tiedot ovat salassapidettäviä. Oppilashuoltohenkilöstö tekee omat kirjauksensa omien säädöstensä mukaisesti. Oppilaan opettajille sekä koulun johtajalle asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö luovuttaa opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voi koskea esimerkiksi sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Luovutettavat tiedot todetaan yhdessä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa.

 

9.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

 

Hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen tarpeen tullessa ilmi sovitaan yhdessä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa käytännön toimenpiteistä.

Tarvittaessa koulu nimeää oppilasta avustavan koulunkäynnin ohjaajan tai opettajan. Kenelle järjestelyistä tiedotetaan, sovitaan yhdessä

oppilaan ja huoltajan kanssa. Tietojen välittämisestä ateriapalvelujen tuottajalle sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

 

9.4 Yhteistyö yleisen, tehostetun, erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen

       yhteydessä

 

Katso Oppilashuollon ohjauskirjan kappaleet 1.3.1 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki sekä 1.3.3 Sairaalaopetus, kotiopetus.

 

Kun oppilas on siirretty tehostetun tai erityisen tuen piiriin, yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä. Verkostopalaverit pidetään vähintään kerran lukukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Palavereissa määritellään oppilaalle suunnattu tuki ja tavoitteet aina puoleksi vuodeksi eteenpäin. Näin taataan jokaiselle oppilaalle heidän tarvitsemansa täsmätuki.

Oppilashuollollisissa asioissa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot luovutetaan oppilaan opettajille, jotka ottavat ne huomioon opetusjärjestelyissä ja arvioinneissa.

 

9.5 Yhteistyö tapauksissa, joissa oppilas on estynyt tulemaan koululle

 

Oppilas voi olla estynyt tulemaan koululle esimerkiksi sairaalaopetuksen, kotiopetuksen tai kurinpidollisen rangaistuksen vuoksi. Tällaisissa tapauksissa koulun johtaja nimeää yhteydenpidosta ja opetuksesta tai

kotiopetuksen seurannasta vastaavan opettajan. Käytännön järjestelyt tehdään yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa oppilaan ja huoltajan kantaa kuullen.

 

10 TIEDOTTAMINEN

 

Oppilashuollollisista asioista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille

koulun www-sivulla. Vuosittain avainkohdat ovat esillä vanhempainilloissa. Muutoksista tiedotetaan Wilma-tiedottein.

Koulun henkilökunnalle koulutetaan oppilashuollon keskeiset periaatteet ja menettelytavat vuosittain. Yhteistyötahoihin ollaan yhteydessä tarvittaessa.

 

11 SEURANTA JA ARVIOINTI

 

Koulun oppilashuoltoryhmällä (OHR) on vastuu toiminnan seuraamisesta ja ongelmiin reagoinnista. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan yhdessä koulun muun toiminnan kanssa säännöllisissä, vuosittaisissa

kyselytutkimuksissa. Kyselytutkimus toteutetaan joka kevät.

 

OHR arvioi vuosittain arviointikeskustelussa:

•                          Kiusaamiseen ja häirintään puuttumista/ KiVa-koulutoimintaa

•                          Päihdevalistusta

•                          Oppilaiden poissaolotilannetta ja poissaoloihin puuttumista